Metsätilakauppojen kauppahinta-aineisto

(Päivitetty 23.11.2023)

Kauppahinta-aineisto

Arviointi- ja korvaukset tietovarannon luvut perustuvat Hannu Liljeroosin kokoamaan metsätilojen kauppa-aineistoon ns. Hannun hintaseurannan kauppoihin vuosilta 2021 ja 2022. Hänen keräämänsä aineiston sisältämät metsälliset tiedot on koottu verkosta kiinteistövälitystä tekevien toimijoiden metsätilojen myynti-ilmoituksista. Toteutuneet kauppahinnat on poimittu Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, jonka tiedot perustuvat kaupanvahvistajien tekemiin kiinteistönluovutusilmoituksiin.

Aineisto sisältää julkisesti markkinoidut edustavat yli kymmenen hehtaaria kasvullista metsämaata sisältävät kaupat. Ne voivat olla joko koko kiinteistön tai määräalan kauppoja. Yksittäinen kauppa voi koostua useasta tilasta tai yhden tilan useasta palstasta. Kaupat eivät saa olla sukulaisten välisiä ja käsittävät pelkästään metsätalousmaata, jolloin kohteen arvo muodostuu pääasiassa metsätaloudellisista arvoista. Liljeroosin mukaan hänen aineistonsa kattavuus on yli 90 prosenttia julkisesti markkinoiduista ja edustavista yli kymmenen hehtaarin metsäkaupoista.

Taulukossa 1. on verrattu vuosien 2021 ja 2022 Hannun kauppahintadatan sisältämiä kauppojen lukumääriä Kiinteistöjen kauppahintarekisteriin (KHR) tallennettujen vastaavan kokoisten edustavien tilakauppojen määriin Tapion summa-arvomenetelmän taulukoiden laskenta-alueittain. Taulukosta nähdään, että aineiston kattavuus nauhamaisten kohteiden arvioinnin apuna on tilastollisesti riittävä. 

Taulukko 1. Metsätilakauppojen seuranta-aineiston kauppojen lukumäärät (vuodet 2021 ja 2022) ja kiinteistöjen kauppahintarekisterin (KHR) sisältämät vastaavan kokoisten metsätilojen kauppamäärät Tapion summa-arvomenetelmän taulukoiden laskenta-alueittain.

 Laskenta-alueKauppahinta-data, kpl KHR, kpl  Osuus lukumäärästä, %
 Häme - Uusimaa - Kymi    162    380    43
 Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta)    115    257    45
 Pirkanmaa    179    280    64
Keski-Suomi    149    402    37
Eteläinen Savo - Karjala (Etelä-Savo ja Etelä-Karjala)    238    493    48
Pohjoinen Savo - Karjala (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)    333   1230    27
Pohjanmaa (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)    305    662    46
Pohjois-Pohjanmaan rannikko    270    650    42
Kainuu    155    419    37
Koillismaa    129    349    37
Lappi    166    698    24
Yhteensä  2201  5820    38

 

Yksittäisten metsätilakauppojen muuttujat

Luettelossa 1. on esitetty Hannu Liljeroosin kokoaman metsätilakauppojen seuranta-aineiston yksittäisten metsätilakauppojen muuttujat.

Luettelo 1. Metsätilakauppojen seuranta-aineiston kauppakohtaiset muuttujat.

  • Kunta
  • Kiinteistötunnus ja kiinteistön nimi
  • Myyntikuukausi ja -vuosi
  • Kokonaispinta-ala, ha
  • Metsämaan pinta-ala, ha
  • Taimikoikoiden pinta-ala, ha
  • Taimikoiden osuus, %
  • Uudistuskypsien metsien pinta-ala, ha
  • Uudistuskypsien metsien osuus, %
  • Puuston määrä, m3
  • Puuston keskitilavuus metsämaalla, m3/ha
  • Tukkipuun määrä, m3 
  • Tukkipuuston osuus runkopuun määrästä, %
  • Hintapyyntö, €
  • Puuston arvo, €
  • Summa-arvo, €
  • Kauppahinta, €
  • Metsämaan hinta, €/ha
  • Puuston kuutiometriarvo, €/m3
  • Hintakerroin (toteutuneen kauppahinnan ja summa-arvon suhde)

Metsämaan pinta-ala tarkoittaa kasvullisen metsämaan (kasvu keskimäärin yli 1 m3/ha/v) alaa. Se ei sisällä kitu- ja joutomaita. Kaikki seurannan tunnusluvut on laskettu tähän pinta-alaan perustuen (esim. metsämaan hinta tai taimikoiden osuus).

Puuston kehitysluokkien pinta-alat on tiivistetty kolmeen luokkaan:

  • Taimikot käsittävät pienet (T1) ja varttuneet taimikot (T2), aukeat alat (A0), ylispuustoiset taimikot (Y1), siemenpuustot (S0) ja suojuspuustot (05).
  • Kasvatusmetsiin luetaan kehitysluokat 02 ja 03 eli nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät.
  • Uudistuskypsiin metsiin kuuluvat kehitysluokan (04) puustot.

Puuston määrä on arvio metsämaalla kasvavan runkopuun määrästä. Se käsittää tukki- ja kuitupuun lisäksi latvaosan hukkapuun. Taimikoiden puumäärät eivät ole mukana luvussa lukuun ottamatta ylispuustollisten taimikoiden ylispuustoa.

Tukkipuun määrä sisältää myytävän kohteen tila-arvion tukkipuun määrän metsämaalla.

Hintapyyntö on metsätilan myynti-ilmoituksesta löytyvä pyyntihinta.

Puuston arvo on tila-arvioon laskettu arvio ainespuun arvosta. Vertailtaessa lukuarvoa eri kauppojen välillä on syytä pitää mielessä, että puutavaralajien hinnoittelukäytäntö vaihtelee tila-arvioiden välillä. Hinnat voivat olla päivän hintoja tai pidemmän aikavälin keskihintoja.  

Summa-arvo on myyntikohteen tila-arviosta poimittu laskennallinen summa-arvo. Se tarkoittaa maapohjien arvon, taimikoiden arvon ja puuston hakkuuarvojen sekä mahdollisten puuston odotusarvojen summaa, johon ei ole tehty kokonaisarvon korjausta.

Kauppahinta on Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisteriin tallennettu hinta.

Metsämaan hinta (€/ha) on toteutuneen kauppahinnan ja kasvullisen metsämaan pinta-alan suhdeluku. Lukuarvo vaihtelee paljon yksittäisten kauppojen välillä riippuen puumääristä sekä puutavaralajien ja taimikoiden osuuksista. Esimerkiksi vähäpuustoisella ja taimikkovaltaisella tilalla hehtaarihinta jää alhaiseksi.

Puuston kuutiometriarvo (€/m3) on kauppahinnan ja kasvullisen metsämaan puuston määrän suhdeluku. Ruotsissa sitä käytetään yleisesti metsätilakauppojen hintaseurannassa tunnuslukuna hehtaarihinnan ohella. Lukuarvo vaihtelee paljon yksittäisten kauppojen välillä riippuen puumääristä sekä puutavaralajien ja taimikoiden osuuksista. Esimerkiksi taimikkovaltaisella tilalla, jolla on yksittäinen tukkipuuvaltainen metsikkö kuutiometrihinta voi nousta korkeaksi ja hehtaarihinnan jäädessä alhaiseksi.

Hintakerroin kuvaa toteutuneen kauppahinnan ja tila-arvioon lasketun summa-arvon suhdetta. Kerroin ei siis sisällä kokonaisarvon korjausta. Se tavallaan osoittaa, kuinka suuri on ollut markkinaehtoinen lisäys tai vähennys laskennalliseen summa-arvoon verrattuna.
 

 

Sivut