Etäisyyshaitta
Korvausten laskentaperusteet
Puukuormien lukumäärä
Muu sisäinen liikenne
Tieluokka
Esimerkki:
Yksikkökustannukset
Mukauttamistoimenpiteet
Ylityshaitta
Korvausten laskentaperusteet
Lisäaika
Yksikkökustannukset
Puukuormien lukumäärä ja muu sisäinen liikenne
Keskivuorokausiliikenne
Lähteet
Sisäiseksi liikenteeksi katsotaan talouskeskuksesta käsin tapahtuvista metsätöistä, metsänhoitotöistä, alueiden valvonnasta ja työkoneiden siirroista yms. aiheutuva liikenne. Lisäksi sisäistä liikennettä syntyy kun haetaan poltto- ja rakennuspuuta eli ns. kotitarvepuuta. Sisäinen liikennehaitta on jaettu etäisyys- ja ylityshaittaan.
Etäisyyshaitta
Etäisyyshaitan muodostumiseen vaikuttavat:
- tilan puunkäyttö ja
- pidentyneen matkan takaa haettava kotitarvepuun määrä
- omatoimisten metsänhoito- ja hakkuutöiden määrä
- muun sisäisen liikenteen määrä
- etäisyyden pidentyminen
- tien laadun muuttuminen
- mahdollisuus mukautumistoimenpiteisiin sekä
- kuljetusmenetelmä ja yksikkökustannukset
Ks. etäisyyshaitan korvaus. Korvaus saadaan uuden ja vanhan tilanteen erotuksena. Korvaukset on valmiiksi laskettu edestakaisille matkoille. Pääomitus suoritetaan haitan arvioidun kestoajan mukaan.
Korvausten laskentaperusteet
Etäisyyshaitan korvaus on laskettu seuraavalla kaavalla:
missä
KE = korvaus, €
Sm = lisääntyneen ajomatkan pituus yhteen suuntaan, km
l = pidentyneen matkan takaa ajettavien traktorikuormien (käyntikertojen) lukumäärä vuodessa
v = traktorin keskinopeus km/h tieluokassa III
h1 = traktorityön yksikkökustannus
h2 = ihmistyön yksikkökustannus
Jos osa matkoista tehdään muulla kulkuneuvolla esim. henkilöautolla, lasketaan matkat erikseen käyttäen ko. kulkuneuvon mukaisia matkojen lukumääriä, kulkunopeuksia ja yksikkökustannuksia.
Puukuormien lukumäärä
Jotta etäisyyshaitan korvaustaulukkoa voidaan käyttää, on ensin selvitettävä pidentyneen matkan takaa tuotavien puukuormien määrä. Puukuormien lukumäärään vaikuttaa vuosittainen hakkuumäärä ja kuljetuskalusto.
Etäisyyshaitan korvaustaulukkoa laskettaessa on oletettu, että puun kuljetus tapahtuu traktorilla. Mikäli puun kuljetus tapahtuu muulla tavoin (esim. tukkirekalla), tulee korvaus maksaa todellisten kustannusten mukaan.
Jos tilan puunkäytöstä ei ole saatavissa selvää tietoa (esim. metsänomistajan haastattelu, tilan kirjanpito, metsäsuunnitelma, ...), voidaan tilan puunkäytön arvioinnissa käyttää apuna seuraavassa taulukossa esitettyjä keskimääräisiä puunkäyttömääriä.
Taulukko 1. Omasta metsästä saadun puutavaran käyttö k-m³/tila. Lähde: MTTL 1994.
| Alue | Tilan peltopinta-ala, ha | Polttopuuta | Uudistuksiin | Muuta | Yhteensä |
| Etelä-Suomi |
< 10 10-20 20-30 30-50 >50 |
15,1 27,6 25,4 25,9 29,6 |
0,3 4,9 5,2 7,5 4,7 |
2,3 2,7 4,4 4,7 5,6 |
17,7 35,2 35,0 38,1 40,0 |
| Sisä-Suomi |
< 10 10-20 20-30 > 30 |
10,4 33,0 34,6 32,2 |
3,7 4,6 9,8 2,8 |
1,2 8,7 5,9 7,1 |
15,3 46,3 50,1 42,1 |
| Etelä-Pohjanmaa |
< 10 10-20 20-30 > 30 |
25,2 25,6 29,3 41,7 |
0 11,5 1,4 1,1 |
2,6 4,4 3,5 4,3 |
27,8 41,5 34,2 47,1 |
| Pohjois-Suomi |
< 10 10-20 20-30 > 30 |
21,0 25,9 28,7 27,0 |
7,5 2,7 2,2 5,1 |
2,8 2,4 2,8 4,4 |
31,3 31,0 33,7 36,5 |
Korvauksia määrättäessä arvioidaan, mikä osa tilan puun kokonaiskulutuksesta noudetaan pidentyneen matkan taakse jääneiltä metsätiluksilta. Näin saatu määrä muutetaan traktorikuormiksi. Yhteen traktorikuormaan mahtuu 3-7 eli keskimäärin 5 k-m³ puutavaraa. Puunkuljetusmatkan pidentyminen arvioidaan uuden ja vanhan tilanteen erotuksena.
Muu sisäinen liikenne
Metsänhoitotöistä aiheutuvien matkojen lukumäärä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavasti:
- uudisalan raivaus, muokkaus ja viljely; 1 hehtaarin uudisalalla noin 22 yhdensuuntaista matkaa/ha, 2 hehtaarin uudisalalla noin 14 ja 3 hehtaarin uudisalalla noin 13 yhdensuuntaista matkaa/ha ja
- taimikonhoito; noin 4 yhdensuuntaista matkaa/ha pinta-alasta riippumatta ja ottaen huomioon taimikonhoidon kahdessa vaiheessa, matkoja yhteensä 8 yhdensuuntaista matkaa/ha.
Hakkuiden järjestämistavat (omatoiminen, ulkopuolinen) on selvitettävä tilakohtaisesti. Jos hakkuut teetetään ulkopuolisilla, luetaan niistä johtuvat matkat ulkoiseen liikenteeseen. Käytännössä ensimmäinen harvennushakkuu tehdään yleensä moottorisahatyönä. Muut harvennushakkuut ja päätehakkuu on mahdollista tehdä konekorjuuna.
Jos moottorisahahakkuuta tehdään hankintatyönä, voidaan matkojen lukumäärä (hakkuutyö, leimaus ja lähikuljetus) arvioida hakkuumäärän perusteella kertoimen 0,57 avulla, jolloin siis 150 m3:n hakkuukohdetta varten tehdään 86 yhdensuuntaista matkaa eli 43 käyntikertaa. Jos matkat tehdään traktorilla, sisältyy näihin samalta alueelta korjattavan kotitarvepuun määrä. Kun puutavara valmistetaan konekorjuuna, on hakkuuseen liittyvien matkojen määrä huomattavasti pienempi, noin 0,1 matkaa/hakkuukuutio. Metsätöiden valvonnasta, katselmuksista yms. johtuen voidaan arvioida matkojen kokonaismäärään lisäystä noin 10 prosenttia. Lisäksi voi tulla tapauskohtaisesti ojitukseen, karsintaan, lannoitukseen yms. liittyviä matkoja. Varsinaisen puutavaran kuljetusmatkat tulevat erikseen.
Jos eri ajankohtina tapahtuvat metsänhoitotyöt, hakkuut, perusparannustyöt ja katselmukset yms. lasketaan yhteen koko kiertoajalta, tulee eteläsuomalaisen metsän osalle noin 100-170 yhdensuuntaista matkaa hehtaaria kohden, mikä vastaa vuosittaisiksi matkoiksi muuntaen 0,6-1,1 käyntikertaa vuodessa hehtaaria kohden. Pohjois-Suomessa käyntikertojen määrä on alle puolet Etelä-Suomen määrästä pidemmästä kiertoajasta ja pienemmästä hakkuukertymästä johtuen.
Tieluokka
Matkan pidentyminen mitataan kilometreissä yhdensuuntaiselle matkalle. Eri tieluokkien mukaiset matkat tulee muuttaa vastaamaan tieluokkaa III seuraavan taulukon avulla:
Taulukko 2. Tieluokitus ja sitä vastaavat keskimääräiset nopeudet sekä korjauskertoimet suhteessa tieluokkaan III. Tieluokka määritetään toukokuun ja syys-lokakuun olosuhteiden mukaan.
| Tieluokka | Tien laatu | keskinopeus km/h | korjauskerroin |
| I | Kestopäällystetty, suhteellisen leveä tie, ei jyrkkiä mutkia eikä suuria korkeuseroja. | 21 | 0,58 |
| II | Sorapintainen, kovapohjainen ja hyväkuntoinen tie. Tien kapeus tai muut tienkäyttäjät eivät oleellisesti vaikuta nopeuteen. | 18 | 0,69 |
| III | Hyväkuntoinen tilustie. Tie saattaa olla kapeahko, mutta pääosin kovapintainen. | 12,5 | 1,00 |
| IV | Huonokuntoinen tilustie (esim. pehmeä tai epätasainen pinta). | 8 | 1,60 |
Esimerkki:
Aikaisemmin puunhakumatkan pituus yhteen suuntaan on ollut 2 kilometriä, josta 1,2 km on ollut tieluokkaa III ja 0,8 km tieluokkaa IV. Nyt matka on pidentynyt 3,2 kilometriin, josta 1,4 km on tieluokkaa III ja 1,8 km tieluokkaa IV. Paljonko matka on pidentynyt suhteessa tieluokkaan III?
Ennen:
1,2 km * 1,00 = 1,2 km
0,8 km * 1,60 = 1,28 km yht. 2,48 km
Nyt:
1,4 km * 1,00 = 1,4 km
1,8 km * 1,60 = 2,88 km yht. 4,28 km
Erotus:
4,28 km - 2,48 km = 1,8 km
Tärkeintä on kuitenkin huomata, että etäisyyden piteneminen ei välttämättä merkitse haitan lisääntymistä, jos tien laatu samalla paranee.
Yksikkökustannukset
Korvauksia laskettaessa traktorin keskinopeutena on pidetty tieluokassa III 12,5 km/h. Traktorityön yksikkökustannuksena on pidetty traktorin marginaalikustannuksia ja ihmistyökustannus on laskettu oman työn mukaan.
Mukauttamistoimenpiteet
Mukauttamistoimenpiteinä saattavat tulla kysymykseen tieliittymien, siltojen, rumpujen ja uusien metsäautoteiden rakentaminen. Mukauttamistoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon lopullisia korvauksia määrättäessä.
Ylityshaitta
Ylityshaitan muodostumiseen vaikuttavat:
- tien takaa kuljetettavan puun määrä
- kuljettavien matkojen lukumäärä
- tien liikennetiheys eli keskivuorokausiliikenne (KVL) sekä
- kuljetusmenetelmä ja yksikkökustannukset
Ks. Ylityshaitan korvaukset. Korvaus saadaan uuden ja vanhan tilanteen erotuksena. Pääomitus suoritetaan haitan kestoajan mukaan.
Korvausten laskentaperusteet
Ylityshaitan korvaus on laskettu kaavalla:
missä
Ky = korvaus, €
t = yhden ylityksen vaatima keskimääräinen aika (lisäaika), s
l = tien takaa haettavien traktorikuormien lukumäärä vuodessa
h1 = traktorityön yksikkökustannus
h2 = ihmistyön yksikkökustannus
Lisäaika
Lisäajalla tarkoitetaan sitä kokonaisajanmenetystä, joka aiheutuu sopivan ylityshetken odottamisesta, ylityksestä sekä tarvittavasta jarrutus- ja kiihdytysajasta.
Seuraavassa taulukossa on esitetty ylityshaitan laskennassa käytetyt lisäajat.
Taulukko 3. Ylityshaitan lisäajat liikennemäärien mukaan.
| Ajoneuvojen keskivuorokausiliikenne (KVL) | Kiihdytys- ja jarrutusaika, sekuntia | Odotusaika, sekuntia | Lisäaika yhteensä, sekuntia |
| 250 | 20 | 1 | 21 |
| 500 | 20 | 1 | 21 |
| 1000 | 20 | 3 | 23 |
| 2000 | 20 | 6 | 26 |
| 3000 | 20 | 10 | 30 |
| 4000 | 20 | 15 | 35 |
| 6000 | 20 | 25 | 45 |
| 8000 | 20 | 36 | 56 |
| 10000 | 20 | 50 | 70 |
Yksikkökustannukset
Traktorityön yksikkökustannuksena on pidetty traktorin marginaalikustannuksia ja ihmistyökustannus on laskettu oman työn mukaan.
Puukuormien lukumäärä ja muu sisäinen liikenne
Jotta ylityshaitan korvaustaulukkoa voidaan käyttää, on ensin selvitettävä vuosittaisten puukuormien lukumäärä. Tilan puunkäytön arvioinnissa voidaan käyttää apuna taulukossa 1 esitettyjä keskimääräisiä puunkäyttömääriä. Muu sisäinen liikenne voidaan arvioida kuten etäisyyshaitan kohdalla on esitetty.
Keskivuorokausiliikenne
Ylityshaitan korvauksiin tarvittava ylitettävän tien keskivuorokausiliikenne (KVL) saadaan esim. maatalouden ylityshaitan keskivuorokausiliikenne -taulukosta.
Lähteet
Carlegrim, Erik: Studier av trafikströmmar. Meddelande nr 9 från institut för fastighetsteknik, Kungliga tekniska högskolan. Stockholm Sverige 1963.
Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 92, Kehittämiskeskus 2001.
Välisalmi, Paavo & Mattila, Päivi & Asikainen, Rauno: Maa- ja metsätaloushaittojen ja vahinkojen arviointiperusteista lunastustoimituksissa. VTT, maankäytön laboratorio, tiedonanto 26. Espoo 1978.
Ajankohtaista maatalousekonomiaa, kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuosi 1992. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, tiedonantoja 192/1994.
Lauronen, Petteri. Tutkimus yksityisteiden tienpidon osittelun ohjearvojen uudistamisesta. keskeneräinen diplomityö, marraskuu 2002.