Mikäli luonnonarvoiltaan arvokas alue ei ole metsätaloudellisesti hyödynnettävissä, sillä ei ole metsätaloudellista arvoa. Tällöin alueen arvoksi voidaan määrittää maapohjan arvo. Mikäli käytön rajoituksen kohde on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, on syytä selvittää Suomen metsäkeskuksesta, onko kohde sellainen, että sen ominaispiirteiden säilyttämiseen on saatavissa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista ympäristötukea. Tällöin kohteen arvo on usein maapohjan arvoa korkeampi.
Metsälaki (1093/1996) velvoittaa metsänomistajaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen turvaamiseen ja metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen talousmetsissä. Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) ympäristötuella voidaan korvata tästä tai muusta luonnonhoidosta metsänomistajalle aiheutuvia vähäistä suurempia kustannuksia tai menetyksiä. Metsätalouden ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen. Tukea maksetaan korvauksena siitä, että kohde jätetään kymmenen vuoden määräajaksi luonnontilaan tai sen käsittelyä rajoitetaan sopimuksella.
Ympäristötukisopimuksen solmimisesta, tuen määrän laskennasta ja sen maksatuksesta huolehtii Suomen metsäkeskus. Ympäristötukea voi saada yksityinen metsänomistaja tai muu kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutettu omistaja. Ympäristötuki, kuten muutkin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset tuet, muuttuivat verolliseksi vuoden 2012 alusta.
Vuonna 2015 voimaantulleessa kestävän metsätalouden rahoituslaissa on ympäristötuen myöntämisen edellytyksen rajana yli 3000 euroa tai yli neljä prosenttia sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla ympäristötukikohde sijaitsee. Jos arvo ei ylitä näitä rajoja, haitta tulkitaan vähäiseksi ja kuuluu metsänomistajan omavastuuseen. Tuki maksetaan sopimuksen perusteella yleensä kertakorvauksena siitä, että kohde jätetään luonnontilaan 10 vuodeksi. Metsäkeskus maksaa tuen yleensä sopimuskauden alussa. Sopimus merkitään kiinteistörekisteriin ja se on voimassa, vaikka alue siirtyy kokonaan tai osittain uudelle omistajalle. Tosin uudella omistajalla on mahdollisuus purkaa sopimus, mutta saatu korvaus joudutaan tällöin maksamaan takaisin jäljellä olevan sopimuskauden osalta.
Metsänomistajalle maksettava kemera-lain mukainen ympäristötuki koostuu hakkuuarvokorvauksesta, peruskorvauksesta ja muusta korvauksesta. Kestävän metsätalouden rahoituslaissa omavastuu on edelleen neljä prosenttia, mutta maksimisumma on 3000 euroa. Uudistetussa laissa ympäristötuki lasketaan hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla ympäristötukikohde sijaitsee.
Ympäristötukikohteen hakkuuarvo lasketaan kertomalla kohteen markkinakelpoisen puuston määrä puustokuutiometrin keskikantohinnalla. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuosittain laskennassa käytettävät alueittaiset keskikantohinnat. Peruskorvaus lasketaan puolestaan kertomalla keskikantohinta kymmenellä ympäristötukikohteen alkavaa hehtaaria kohti. Lisäksi metsänomistaja voi saada muuta korvausta kohteen hoidon ja käytön suunnittelusta sekä elinympäristön hoitotöistä.
Mikäli kiinteistöllä on metsälain arvokas elinympäristö ja metsäkeskus on todennut, että sen ominaispiirteiden säilyttämiseen on saatavissa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista ympäristötukea, voidaan kohteen arvo laskea siihen saatavan tuen perusteella. Laskennassa tulee ottaa huomioon, että alueelta saatava jaksottainen tuotto (metsätalouden ympäristötuki 10 vuoden välein) jatkuu rajattoman ajan.
Esimerkki:
Tilalla on erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö, ja kohde on Suomen metsäkeskuksen mukaan ympäristötukikelpoinen. Elinympäristön pinta-ala on 2,1 ha. Ympäristötukikohteen sisältävällä metsäkiinteistöllä on markkinakelpoista puustoa 8000 m³. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 485 m³. Maa- ja metsätalousministeriön määrittämä alueen puustokuutiometrin keskikantohinta on 34,74 €/m³.
Kuinka paljon metsänomistaja saa ympäristötukea?
Kiinteistön markkinakelpoisen puuston arvo: 8000 m³ * 34,74 €/m³ = 277 920,00 €
Kohteen markkinakelpoisen puuston arvo: 485 m³ * 34,74 €/m³ = 16 848,90 €
Omavastuuosuus (4 % tai 3000 €): 11 116,80 tai 3000 €
Hakkuuarvokorvaus: 16 848,90 € - 3000 € = 13 848,90 €
Peruskorvaus (2,1 ha ): 3 * (10 * 34,74 €/m³) = 1 042,2 €
Saatu summa jaetaan kolmella, koska laskentamenetelmä antaa korvauksen määrän 30 vuodelle, mutta ympäristötuki maksetaan kymmenelle vuodelle.
Ympäristötuki on yhteensä (13 848,9 € + 1 042,2 € )/ 3 = 4 963,7 €.
Tämä summa maksetaan maanomistajalle sopimuskauden alkaessa.
Entä mikä on ympäristötukikohteen arvo?
Ympäristötukisopimuksen solmimisen jälkeen oletetaan, että alueelta saatava jaksottainen tuotto (ympäristötuki 10 vuoden välein) jatkuu rajattoman ajan. Esimerkkilaskelmassa on käytetty 4 % diskonttokorkoa.
4 963,7 € * 1 / (1,0410 - 1) = 4 963,37 € * 2,0823 = 10 335,78 €
Laskennassa on käytetty päättymättömän jaksottaiserän pääomitustekijää 1/(1+p)n-1),
jossa p = laskentakorko ja n = jakson pituus vuosina.
Metsätalouden ympäristötukikohteen arvo on sopimuskauden alussa maksetun ympäristötuen ja tämän jälkeen alueelta saatavan jaksottaisen tuoton summa eli 4 963,7 € + 10 335,78 € = 15 299,48 €
Jos arvioitavalla alueella sijaitsee kohde, jolle on jo aiemmin tehty ympäristötukisopimus, sen arvo voidaan laskea esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
1. Kasvatetaan aluksi ympäristötukikohteen kuvioiden puustot kasvumalleilla ympäristötukisopimuksen päättymisen ajankohtaan. Tämän jälkeen lasketaan ympäristötukikohteen kuvioiden arvot päättymisajankohtana esimerkiksi tuottoarvomenetelmällä. Lopuksi saadut tuottoarvot diskontataan nykyhetkeen.
2. Hyödynnetään ympäristötuen määrän laskentaperusteita. Myös tässä laskentatavassa täytyy ensin puusto kasvattaa arviointihetkestä tukisopimuksen päättymisajankohtaan. Seuraavaksi lasketaan kuvioiden arvot voimassa olevan ympäristötuen määrän laskentaperusteiden mukaisesti. Tämän jälkeen oletetaan, että alueelta saatava jaksottainen tuotto (ympäristötuki 10 vuoden välein) jatkuu rajattoman ajan. Lopuksi saatu tulos diskontataan nykyhetkeen.
Ensimmäinen vaihtoehto on parempi menetelmä, sillä on epävarmaa täyttääkö metsäalue myös tulevaisuudessa ympäristötukikohteen kriteerit.
Esimerkki:
Ympäristötukisopimuksen mukaiselta kohteelta oletetaan saatavan nykyisen sopimuksen päättymisajankohdan jälkeen 10 vuoden välein korvausta 7000 euroa. Nykyinen ympäristötukisopimus päättyy 6 vuoden kuluttua. Mikä on ympäristötukisopimus alueen nykyarvo 3 % korolla?
Tehdessään ympäristötukisopimuksen 6 vuoden kuluttua metsänomistaja saa heti sopimuskauden alussa 7000 € ja siitä hetkestä eteenpäin 7000€ 10 vuoden välein:
7000 + 7000 * 1 / (1,0310 - 1) = 7000 + 7000 * 2,9077 = 27 353,78 €
Nykyarvo saadaan, kun laskettu summa diskontataan nykyhetkeen 3 % korolla:
27 353,8 * 1 / (1,03)6 = 27 353,8 * 0,8375 = 22 908,36 €
Lähde:
Ärölä, Esa. 2015. Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo, Maanmittauslaitoksen julkaisu nro 115. Helsinki. 50 s.