Johdanto
Maalajin nimeäminen
Maalajitteen määritys silmävaraisesti
Maalajitteen määritys sormituntumalla
Maalajitteen määritys seulomalla ja sedimentoimalla
Lähteet:
Johdanto
Viljelymaan pintakerros koostuu yleensä epäorgaanisesta ja orgaanisesta aineksesta. Näiden keskinäiset seossuhteet laadun ohella määräävät maan viljelyominaisuudet:
- ravinteiden pidätyskyky
- veden pidätyskyky
- muokkautuvuus
Maan ominaisuuksia arvioitaessa kiinnitetään yleisesti ensin huomio maalajiin. Tällöin tutkitaan mm:
- mikä on maan syntytapa
- missä suhteessa maassa on eri kivennäislajitteita ja
- mikä on maan orgaanisen aineksen pitoisuus ja maatumisaste
Maalajin nimeäminen
Eloperäisten maiden nimeäminen perustuu maan syntytapaan, maan eloperäisen aineksen pitoisuuteen ja eloperäisen aineksen kasvijäännekoostumukseen. Kivennäismaiden luokittelu perustuu maalajin syntytapaan ja lajitekoostumukseen. Lajittuneet kivennäismaat nimetään maalajikolmion avulla, ks. linkki.
Maanäyte otetaan lapiolla eri pelloilta muokkauskerroksesta (20 cm:n syvyyteen).
Maalajitteen määritys silmävaraisesti
Maalajin silmävarainen määrittäminen vaatii kokemusta. Useat aistein havaittavat maan ominaisuudet antavat kuitenkin viitteitä maalajitteesta ja/tai maalaista.
1. Tutki kokkareiden kovuutta. Kokkareiden kovuus kasvaa savespitoisuuden kasvaessa. Runsas orgaanisen aineksen osuus kuitenkin pienentää kovuutta.
2. Tarkkaile maanäytteen väriä. Jäykät aitosavimaat ovat väriltään tummia, hiesumaat sitä vastoin vaaleita.
3. Tutki, tahraako maanäyte käsiä. Etenkin kuivat hiesupitoiset maat tahraavat.
4. Tutki näytteen hiukkasten kokoa. Karkean hietafraktion hiukkaset ovat paljain silmin nähtäviä.
5. Määritä näytteen tilavuuspaino. Runsaasti orgaanista ainesta sisältävän maan tilavuuspaino on pienempi kuin kivennäismaan. Laboratoriossa saadaan jauhetusta ilmakuivasta maasta, jonka raekoko on < 2 mm, tyydyttävästi luonnonmukaista tilavuuspainoa kuvaavia arvoja. Työ onnistuu varsinkin kivennäismaita tutkittaessa.
6. Tutki maanäytteen muovailtavuutta. Maan muovailtavuus paranee savespitoisuuden kohotessa ja alenee orgaanisen aineksen pitoisuuden kasvaessa.
Maalajitteen määritys sormituntumalla
1. Ota vähän kosteata maanäytettä kämmenellesi ja yritä hieromalla muotoilla siitä kynän paksuinen pötkö.
a. Ei muotoudu pötköksi: hiekka. hieta -> 2.
b. Muotoutuu pötköksi: hiesu, savi -> 4.
2. Tarttuuko kosteita rakeita hierottaessa sormiin?
a. Ei tartu: hiekka, hieta -> 3.
b. Tarttuu: hieta, sisältää hiesua
3. Onko kämmenen uurteissa rakeita?
a. Ei ole: hiekka
b. On: hieta
4. Yritä muotoilla kynää ohuempi pötkö.
a. Ei muotoudu: hiesu, sisältää
runsaasti hietaa
b. Muotoutuu ohueksi pötköksi -> 5.
5. Purista näytettä peukalon ja etusormen välissä korvan lähellä.
a. Voimakas kirskuva ääni: hiesu, sisältää hietaa
b. Kirskuu heikosti tai ei lainkaan -> 6.
6. Tarkastele puristenäytteen pintaa.
a. Pinta on himmeä: hiesu
b. Pinta on kiiltävä: -> 7.
7. Pure näytepötköä kevyesti.
a. Kirskuu hampaissa: hiesusavi
b. Taikinamainen koostumus: savi
Maalajitteen määritys seulomalla ja sedimentoimalla
Taulukko 1. Maalajiteluokitus raekoon mukaisesti
|
maalajite |
rakeiden läpimitta (mm) |
|
lohkareet |
yli 60 |
Tarvikkeet
- maalajiseulasarja tai metallisia siivilöitä, joiden silmäkoko vaihtelee
- seulan alusastia
- vaaka
- mittalasi
- tislattua vettä
- maanäyte
- ( muovivati, vasara)
1. Hienonna kostean maanäytteen kokkareet sormin, ja jätä näyte kuivumaan lämpimään ja ilmavaan paikkaan.
2. Punnitse kuiva näyte.
3. Poimi näytteestä kivet, joiden läpimitta on yli 2 cm, ja punnitse ne.
4. Jos maanäyte näyttää sisältävän savea tai hiesua, hienonna sitä vielä ennen seulomista. Kaada näyte esimerkiksi muovivatiin ja vasaroi siitä.
5. Aseta suurisilmäisin seula sopivan astian päälle ja kaada maanäyte siihen. Ravistele voimakkaasti.
6. Siirrä alusastiaan valunut maa seuraavaksi pienisilmäisempään seulaan ja ravistele alusastian päällä. Jatka näin seulomista, kunnes hienojakoisin maa-aines on valunut pienisilmäisimmästä seurasta alusastiaan.
7. Punnitse kuhunkin seulaan jäänyt maa ja taulukoi tulokset.
8. Ota alusastiasta maanäytettä ja pane sitä 10 ml mittalasiin. Kaada maanäytteen päälle tisiattua vettä 50 ml:n rajaviivaan asti. Sulje mittalasi kädellä ja ravista, kunnes maa-aines on täysin sekoittunut veteen. Maalajitteet sedimentoituvat mittalasin pohjalle siten, että ensin pohjalle laskeutuu karkein lajite, hiekka tai hieta, ja päällimmäiseksi kerrostuu hienoin lajite. Saven sedimentoitumiseen kuluu useita tunteja. Yleensä eri lajitteiden rajapinnat ovat näkyvissä.
9. Lue ja taulukoi lajitteiden tilavuus, kun vesi on kirkastunut mittalasissa.
10. Nimeä lopuksi maalaji yhden tai kahden runsaimman maalajitteen mukaan.
11. Maahiukkaset, jotka eivät 10 tunnin kuluessa sedimentoidu, vaan jäävät kellumaan veteen, ovat orgaanista ainetta, humusta.
Arvioi humuksen osuus maanäytteen tilavuudesta.
Lähteet:
Kasvun tekijät. Mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen? Työ- ja tehtäväohjeet. Kemianteollisuus ry, Kemira Agro Oy, Tiedeopetusyhdistys, Torjunta-ainetuottajien Yhdistys. Helsinki 1996. 48 s.
Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä. Viljavuuspalvelu 1997. 30 s.