Maatalouden hehtaarikohtaiset viljelijätuet_1

Viljelijätukien tarkoituksena on pitää huolta maatalouden kannattavuudesta ja jatkuvuudesta. Niillä on myös tuotantoa ohjaava ja kannustava vaikutus. 

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka uudistuu kokonaisuudessaan vuonna 2015. Uusi järjestelmä painottaa erityisesti ympäristöön liittyvien asioiden huomioon ottamista (vihreä painotus). Uuden systeemin mukaan täydentävien ehtojen noudattamista edellytetään lähes kaikissa viljelijätuissa.

Tukia koskevat yläikärajat sekä eläkkeen ja luopumistuen saamista koskevat ehdot poistuvat kaikista tuista. Jatkossa riittää, että hakija on 18-vuotias. EU:n kokonaan rahoittamissa tuissa ei tätä alaikärajaa ole. Viljelijätuet kohdistetaan aktiiviviljelijöille eli toimijoille, joiden pääliiketoiminta on maatalous.

Viljelijätuet voidaan jakaa EU:n suoraan tulotukeen, EU:n osarahoittamaan luonnonhaittakorvaukseen ja ympäristötukeen sekä kansalliseen tukeen.  

Perustan viljelijätukien ympäristö- ja ilmastotoimille muodostavat niin sanotut täydentävät ehdot. Ne ovat lähes kaikkien viljelijätukien ehtoina. Täydentävät ehdot muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Lakisääteisiin hoitovaatimuksiin sisältyy vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ehtoja sekä ehtoja kansanterveydestä, kasvien ja eläinten terveydestä sekä eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta.

EU:n maksamissa tuissa tukialueita on jatkossa vain kaksi, AB-alue ja C-alue. Kansallisissa peltotuissa (pohjoinen hehtaarituki, yleinen hehtaarituki) C tukialue jakaantuu alueiksi C1, C2, C2p, C3 ja C4.

Tässä yhteydessä ei käsitellä muita viljelijöihin kohdistuvia tukimuotoja kuten esimerkiksi sato- ja tulvavahinkokorvauksia tai maatalouden rakenne- ja kehittämistukia.

Päätukimuodot peltoviljelyssä:

Perustuki (EU:n maksama suora tuki)

Viherryttämistuki (EU:n maksama suora tuki)

Nuoren viljelijän tuki (EU:n maksama suora tuki)

Tuotantosidonnainen peltokasvien EU-tuki 2015- eli peltokasvipalkkio

Luonnonhaittakorvaus (LFA) (EU-osarahoitteinen)

Ympäristökorvaukset (EU-osarahoitteinen)

  • Sitoutuminen tilakohtaisiin toimiin
  • Sitoutuminen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin
  • Erityistukisopimukset
  • Ei-tuotannollisten investointien tuki

Luonnonmukaisen tuotannon korvaus (EU-osarahoitteinen)

Kansalliset kasvintuotannon tuet

  • Sokerijuurikkaan kansallinen tuki
  • Pohjoinen hehtaarituki
  • Yleinen hehtaarituki
  • Kansallinen nuorten viljelijöiden tuki
  • Etelä-Suomessa puutarhatuotannolle

Viljelijätukien euromääriä on koottu oikean sivupalkin liitteeseen Viljelijätuet 2015.

Huomioitavia tukien ehtoja:

  • hakemusten viimeinen muutospäivämäärä 15.6.
  • viimeinen kylvöpäivämäärä 30.6.
  • tukeen vaikuttavista muutoksista ilmoitettava
  • kasvulohkon pinta-alan ja muodon muutoksista (tukihakemukseen nähden) ilmoitettava piirtämällä
  • tukeen oikeuttavan viljelytavan tarkistus
  • tilapäisesti viljelemätön pelto (ei makseta tukia, mutta säilyy tukikelpoisena seuraavalle vuodelle)
  • hoidetulla viljelemättömällä pellolla ei sadonkorjuuvaatimusta (nurmipeitteinen)
  • aktiiviviljelijä
  • tuen saajan ikärajat, …..peltokasvipalkkio) ei ikärajoitusta, muut tuet yli 18 vuotiaaille
  • ilmoitetun pinta-alan 10 kuukauden hallinta-aika (esim. vuokrapellot).
  • Peltoalaa oltava yli 5 ha, tilatuessa ja peltokasvipalkkiossa ei pellon alarajaa; puutarhakasveilla 1 ha riittää
  • Pienin tukikelpoinen lohko 0,05 ha
  • Vähimmäispinta-ala 5 ha, puutarhakasveilla 1 ha = kansalliset peltotuet
  • Lohkojen hallinta:
    • Lohkon, jolle tukea maksetaan pitää olla hakijan hallinnassa vähintään yhden päivän (15.6.2015) kaikissa pinta-alaperusteisissa tuissa ja korvauksissa.
    • Luonnonhaittakorvauksessa 1.5.-31.12.2015
    • Ympäristösopimuksissa sopimusalan tulee olla hakijan hallinnassa sopimuskauden ajan

Perustuki ja tukioikeudet

Tukialuemuutoksen vuoksi tukioikeuksien tarkistus tehdään kevään 2015 tukihaun yhteydessä. Vanhat tukioikeudet muutetaan uusien alueiden mukaisiksi (AB-alue ja C-alue). Jos tukihakemusta ei jätä ja tukioikeuksia on hallinnassa 15.6.2015, kaikki tukioikeudet mitätöidään. Kaikilta tukihakemuksen jättäneiltä verrataan tukikelpoisen pinta-alan ja tukioikeuksien määrää alueellisesti 15.6.2015 tilanteen mukaan. Jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään. Seuraavina vuosina tukioikeuksia leikataan käyttämättömyyden perusteella.

Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa. Erikseen määritellään kuitenkin ne alat, joista maksetaan tukea. Määrittely tapahtuu kasvikoodin kautta. Perustuen saaminen edellyttää, että kaikella maatalousmaalla noudatetaan täydentäviä ehtoja.

Tukioikeuksia hallinnoidaan tukioikeusrekisterissä. Tukioikeuksien siirtosäännöt muuttuivat 1.1.2015 alkaen. Tukioikeuden siirto on mahdollisia vain aktiiviviljelijälle, paitsi jos kyseessä on perintö tai ennakkoperintö. Kun voimassa oleva tukioikeuksien hallinnan siirto päättyy, ei tukioikeuksien siirtymistä takaisin maanomistajalle määritellä siirroksi vaan tukioikeuksien palautumiseksi. Tukioikeuksien hallinnan siirron yhteydessä ei tarvitse enää siirtää tukikelpoista alaa.

Tukioikeuksien kansallinen varanto perustetaan uudestaan vuonna 2015 ja siitä on mahdollista hakea tukioikeuksia. Etusijalla ovat (pakollisia varantoperusteita) maataloustoimintansa aloittava uusi viljelijä ja nuori viljelijä. Muita tukioikeuksien hakuperusteita ovat (vapaaehtoisia varantoperusteita) tilusjärjestelyt, 20-vuotisen erityisympäristötukisopimuksen päättyminen, LUEL- ja LUTU-viljelemättömyyssitoumusten päättyminen ja tuomioistuimen päätös/hallinnollinen määräys. Tilusjärjestelyihin luetaan uusjakojen ohella tilusvaihdot ja maantielain, ratalain, lunastuslain, yksityistielain ja vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain mukaiset tilusjärjestelyt (Valtioneuvoston asetus 59/2015 perustukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä).

Tukioikeuden hakua varten on lomake (289) ja hakuopas. https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/hakuoppaat/#tukioikeudet

Viherryttämistuki

Viherryttämistuki on uusi EU-rahoitteinen pinta-alaperusteinen tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Nämä maatalouskäytännöt (jatkossa viherryttämisvaatimukset) ovat 1) viljelyn monipuolistaminen, 2) pysyvän nurmen säilyttäminen ja 3) ekologisen alan vaatimus. Perustukea hakevan viljelijän on noudatettava viherryttämisvaatimuksia kaikilla tukikelpoisilla hehtaareillaan. Vaatimuksiin vaikuttavat tilan sijainti, koko ja tilan viljelykasvit. Pienet tilat sekä pääosin nurmituotantoa harjoittavat tilat saavat vapautuksia viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisesta alasta. Luomutuotantoa harjoittavat tilat saavat halutessaan vapautuksen kaikista viherryttämisvaatimuksista.

Vaikka viljelyn monipuolistamisen ja ekologisen alan vaatimusten pinta-alat lasketaan peltoalasta (viljelykasvit, nurmet, kesanto), tuki maksetaan kuitenkin tilan kaikelle maatalousmaalle, siis myös pysyvälle nurmelle ja pysyville viljelykasveille. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/tapahtumat-ja-koulutukset/tukihakukoulutus/

Nuoren viljelijän tuki

Tukea voi saada aktiiviviljelijä, joka toimii tilan pääasiallisena yrittäjänä ja on ensimmäisen perustuen hakemuksen jättämisvuonna korkeintaan 40-vuotias. Tukea maksetaan korkeintaan viisi vuotta. Jos tilanpito on aloitettu ennen vuotta 2015, tukikelpoisia vuosia vähennetään (esim. vuonna 2010 aloittanut viljelijä voi saada tukea vain vuodelta 2015).

Tuotantosidonnainen peltokasvien EU-tuki 2015- eli peltokasvipalkkio (EU:n kokonaan maksama)

Peltokasvipalkkio maksetaan koko maassa tärkkelysperunalle (sopimustuotanto, siemenlisäysala ei käy), valkuaiskasveille (sisältää myös öljykasvit), rukiille ja sokerijuurikkaalle (sopimus) sekä AB-alueella avomaanvihanneksille.

Aktiiviviljelijä, ei ikärajoja, pienin kasvulohko 0,05 ha. Tuotantosidonnaisia tukia voidaan maksaa myös tukioikeudettomille hehtaareille; esimerkiksi raiviolla kasvatettu ruis saa peltokasvipalkkion. Palkkiokelpoisia kasveja on viljeltävä täydentävien ehtojen mukaisesti.

Raiviolla kasvatettu ruis saa peltokasvipalkkion

Luonnonhaittakorvaus (LFA-korvaus) ja ympäristökorvaus 2015

Lohkon korvauskelpoisuus

Tuilla on yksi yhteinen korvauskelpoisuus, joka on lohkon pysyvä ominaisuus. Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa olevien lohkojen välillä, jos vaihdettavaa on tilakohtaisesti vähintään 0,5 ha.

Korvauskelpoiseen lohkoon voi lisätä vuosittain enintään 0,1 ha:n korvauskelvottoman alueen.

Korvauskelpoisuus on maatalouskäytössä pysyvän lohkon pysyvä ominaisuus. Korvauskelpoisuus ei häviä, vaikka lohkon hallinta siirtyy sitoutumattomalle. Korvauskelpoisuus kuitenkin häviää, jos lohko poistuu maatalouskäytöstä ja samalla lohko tai lohkon osa katsotaan sitoumuksesta poistetuksi. Jos lohko on korvauskelpoinen, niin pohjoiset tuetkin maksetaan.

Lohkolla voi olla yksi kolmesta tiedosta:

  1. Kyllä: voidaan maksaa ympäristö-, luonnonhaitta- ja luomukorvausta ja pohjoisia tukia C-alueella
  2. Ei: lohkolle ei makseta em. tukia
  3. Vain LHK: voidaan maksaa ainoastaan luonnonhaittakorvausta (pysyvät laitumet)

Korvauskelpoiset lohkot vuodesta 2015 alkaen:

1. Lohkot joilla oli jokin tukikelpoisuus LFA- ja ympäristötuessa vuonna 2014

2. Lohkot, joilla oli LFA-,YMP- ja pohjoistentukien tukikelpoisuus vuonna 2013

3. Tukikelpoisuutensa menettäneet lohkot

4. Lohkot, jotka on ilmoitettu jonakin vuosista 1995-2004

5. Jonolohkot

6. Pysyvät laitumet v. 2014 mukaan (vain LHK pellolla tai pellon ulkopuolella)

7. 20-vuotisten erityistukisopimusten alat, kun sopimus päättyy

Ryhmien 2-7 lohkolla on täytynyt olla kasvulohkoja myös v.2013 tai 2014, eikä ilmoitettu kasvi ole saanut olla viljelemätön.

Korvauskelvottomiksi jäävät pääasiassa v. 2004 jälkeen raivatut lohkot ja lohkot, joita ei ole järjestelmiin ilmoitettu.

Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus voidaan myöntää tilusjärjestelylohkoille ja yli 65-vuotiaalta tulleille lohkoille ja viljelemättömyyssitoumuslohkoille.

Luonnonhaittakorvaus (LFA-korvaus)

Yksivuotinen korvaus, ei sitoumusta. Korvauskelpoista alaa oltava vähintään 5 ha (peltoa ja luonnonlaidunta), puutarhaviljelyssä vähintään 1 ha. Tuen hakijan oltava aktiiviviljelijä ja vähintään 18-vuotias. Noudatettava täydentäviä ehtoja.

Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista epäsuotuisista ilmasto-oloista huolimatta ja estää maatalousmaan hylkääminen viljelykäytöstä.

Korvausta haetaan vuosittain. Lohkon pitää olla hallinnassa ja maatalouskäytössä viimeistään 15.6. Hallinnansiirto 1.9. - 31.12. välisenä aikana ei estä korvauksen myöntämistä ja maksamista.

Luonnonhaittakorvaukseen voi hakea kotieläinkorotuksen, jos eläintiheys on vähintään 0,35 eläinyksikköä/ha.  Tukea maksetaan koko korvauskelpoiselle pinta-alalle, jos tilalla on kesantoja ja luonnonhoitopeltonurmia yhteensä enintään 25 %. Muussa tapauksessa on laskettava korvattava ala erikseen. Luonnonhaittakorvauksen liittyy myös korvauksen asteittainen väheneminen maksualan kasvaessa: ylittävien hehtaarien osalta tukea lasketaan pinta-alan kasvaessa (yli 150 ha:sta korvaus on 90 % ja 300 ha:n ylittävästä osasta  80 %).

Ympäristökorvaus ja -sitoumus

Uusi 5-vuotinen sitoumus haetaan alkavaksi 1.5.2015. Sitoumuksen vähimmäispinta-ala on 5 ha ja puutarhakasveilla 1 hehtaari. Hakijalla ei yläikärajaa. Toimenpiteiden määrää ei ole rajoitettu. Aikaisempien kausien ympäristötuen erityistukisopimuksista osa siirtyy sitoumuksen alle lohkokohtaisiksi toimenpiteiksi ja tietyistä sopimuksista on mahdollista tehdä uuden kauden mukainen ympäristösopimus.

Ympäristösitoumuksen perustason vaatimuksena on täydentävien ehtojen vaatimusten noudattaminen ja maatalousmaan säilyttäminen. Sitoutuminen koskee minimissään ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimusten mukaisia ehtoja lannoitteiden (typpi, fosfori, kotieläinten lanta) ja kasvinsuojeluaineiden (käyttö, käsittely ja varastointi) käytöstä.  

Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimusten  mukaisesti typpi- ja fosforilannoitus on toteutettava lohkokohtaisesti kasvin, maan viljavuuden ja satotason perusteella. Typpilannoituksen enimmäismäärät taulukoitu multavuuden mukaan: vähämultaiset ja multavat maat, runsasmultaiset maat, erittäin runsasmultaiset maat ja eloperäiset maat. Fosforilannoituksen enimmäismäärät löytyvät taulukoista viljavuusluokan perusteella: huono, huononlainen, välttävä, tyydyttävä, hyvä, korkea, arveluttavan korkea. Kotieläinten lannan typpi ja fosfori otetaan huomioon kokonaisuudessaan.

Ympäristökorvauksen saamisen perusehtona on tilakohtainen toimenpide: Ravinteiden tasapainoinen käyttö. Toimenpiteeseen kuuluu viljavuustutkimusten (5 vuoden välein) ja lohkokohtaisten muistiinpanojen laatiminen sekä suojakaistojen (3 m vesistön ja 1 m valtaojan varressa) ja monimuotoisuuskaistojen perustaminen. Lisäksi on tehtävä koko sitoumuskautta koskeva viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma sekä viljelysuunnitelma ennen jokaisen kasvukauden alkua. Myös peltomaan laatutesti itsearviointina on tehtävä kolmen vuoden kuluessa. Vaatimuksena on myös päivän pakollinen ympäristökorvauksen koulutus tai verkkotentti.

Tilakohtaisen toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilan koko peltoalalla, myös korvauskelvottomilla lohkoilla. Lisäksi voi valita yhden tai useamman lohkokohtaisen toimenpiteen, jota voi toteuttaa sitoumukseen kuuluvilla korvauskelpoisilla lohkoilla.

Lohkokohtaiset toimenpiteet ovat vapaaehtoisia. Ympäristökorvaus maksetaan tilatason vaatimuksista sekä kullakin kasvulohkolla toteutettavista toimenpiteistä.  

Lohkokohtaiset toimenpiteet:

  • Lietelannan sijoittaminen peltoon (kaltevuusraja 15 %)
  • Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
  • Valumavesien hallinta

- säätösalaojitus

- säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys

  • Ympäristönhoitonurmet

- suojavyöhykkeet (kohdentamisalue ja muu alue)

- monivuotiset ympäristönurmet

- luonnonhoitopeltonurmet (kohdentamisalue ja muu alue)

  • Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
  • Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (kohdentamisalue ja muu alue)
  • Peltoluonnon monimuotoisuus

- viherlannoitusnurmet

- kerääjäkasvit

- monimuotoisuuspellot

- saneerauskasvit

  • Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu

Ympäristökorvausta ei makseta kasvimaasta, pysyvistä kasvihuonealoista, tilapäisesti viljelemättömästä peltoalasta eikä viljelemättömästä peltoalasta. Tilakohtaisesta toimenpiteestä ei makseta ympäristökorvausta pysyvistä nurmista, jotka eivät ole maankäyttömuodoltaan peltoa, kesannosta, suojavyöhykkeistä, luonnonhoitopeltonurmista, viherlannoitusnurmista, monimuotoisuuspelloista sekä  kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista.

Ympäristökorvauksen kohdentamisalueilla on ehdoiltaan vaativampia toimenpiteitä koskien esim. peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja suojavyöhykkeitä (kartta  https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/viljelijatukien-hakeminen/tukikartta/).

Ympäristösopimukset, kausi 2014-2020 (vastaavat aiemman ohjelmakauden erityisympäristötukisopimuksia) haetaan ELY-keskuksesta

Eivät edellytä ympäristösitoumusta, 5-vuotiset sopimukset, myös rekisteröity yhdistys voi hakea.

•Kosteikkojen hoito

• Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoito (ar­vok­kaat pe­rin­ne­bi­o­too­pit, joil­la on kor­ke­am­pi heh­taa­ri­kor­vaus) sekä muut pe­rin­ne­bi­o­too­pit ja luon­non­lai­tu­met)

• Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto (vähintään 5 ha)

• Alkuperäisrotujen kasvattaminen, esim. suomenhevonen, lammas, vuohi, naudat, kanat ja kukot

• Alkuperäiskasvien viljelytoimenpide (kasvilajike Eviran luettelossa)

Ei-tuotannollisia investointeja ovat kosteikkoinvestoinnit sekä perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien alkuraivaus ja aitaaminen.

Luonnonmukaisen tuotannon korvaus

Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on korvausta luonnonmukaisen tuotantotavan noudattamisesta aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä. Luomusitoumus on oma erillinen järjestelmänsä, joka ei vaadi esimerkiksi ympäristökorvaussitoumusta taustalle.

Viisivuotinen sitoumus, kokotilavaatimus (paitsi avomaan puutarhakasvit), vähimmäisala 5 ha, puutarhakasveilla (avomaan vihannekset) vähintään 1 ha.

Myyntikasvivaatimus, keskimäärin vähintään 30 %

KANSALLISET PELTOTUET

Sokerijuurikkaan kansallista tukea myönnetään sokerintuotantoon käytettävälle sokerijuurikasalalle. Kuljetustuki erikseen.

C-alueen tuet: 

Poh­joi­nen heh­taa­ri­tuki on tar­koi­tet­tu tuki­a­lu­eel­la C vil­jel­tä­vil­le tie­tyil­le pel­to­kas­veil­le: veh­nä, ruis, so­ke­ri­juu­ri­kas, tärk­ke­lys­pe­ru­na, avo­maan­vi­han­nek­set, öljy- ja val­ku­ais­kas­vit, öljy- ja kui­tu­pel­la­va, tat­ta­ri, mais­si, tie­tyt val­ku­ais­kas­vus­tot ja tie­tyt hamp­pu­kas­vus­tot.

Ylei­nen heh­taa­ri­tuki on tar­koi­tet­tu kai­kel­le pel­to­vil­je­ly-alal­le tuki­a­lu­eel­la C2–C4. Tu­keen ei kui­ten­kaan ole oi­keu­tet­tu vil­je­le­mä­tön loh­ko, hoi­det­tu vil­je­le­mä­tön pel­to, luon­non­lai­dun ja -niit­ty, suo­ja­vyö­hy­ke­nur­mi (so­pi­muk­set ennen 2015), suo­ja­vyö­hy­ke (si­tou­mus 2015), suo­ja­kais­ta, kas­vi­maa eikä kas­vi­huo­ne­ala. Tuki­kel­poi­sia kas­ve­ja ovat maa­ta­lous-, puu­tar­ha- ja ener­gi­a­kas­vit. Tuki­a­lu­eil­la C3 ja C4 yleis­tä heh­taa­ri­tu­kea mak­se­taan avo­maan­vi­han­nek­sil­le, mut­ta ei muil­le poh­jois­ta heh­taa­ri­tu­kea saa­vil­le kas­veil­le.

Kansallinen nuorten viljelijöiden tuki (C1 - C4), tuenhakijat määritelty samoin kuin EU:n nuoren viljelijän tuessa

 Hakuopas 2021 https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/viljelijatukien-hakuopas-2021/viljelijatukien-hakuopas_etusivu/viljelijatukien-hakuopas-2021/  sivu 173

 

Kuvat ja taulukot

Tuki- ja kohdentamisaluekartalla (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/viljelijatukien-hakeminen/tukikartta/) esitetään perustuen tukialueet 2015, ympäristökorvauksen talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalue ja suojavyöhykkeiden luonnonhoitopeltonurmien kohdentamisalue sekä viherryttämistukeen liittyvä ekologisen alan vaatimus.

Korvaustasoihin liittyviä tietoja ja niiden lähdevinkkejä löytyy mm. oikean sivupalkin taulukosta Viljelijätuet 2015.