Summa-arvomenetelmä
Metsän arvon määrittämisessä käytetään pääsääntöisesti summa-arvomenetelmää. Menetelmä perustuu ajatukseen, että metsän arvo muodostuu omaisuusosien arvojen (erillisarvojen) summana (summa-arvo) . Summa-arvoa korjataan kokonaisarvon korjauksella, jolloin saadaan kokonaisarvo.
Hakkuumahtomenetelmä
Metsälaki ja sen tiimoilta säädetyt asetukset ja annetut ohjeet säätelevät metsien hakkuita. Suomessa on käytössä mm. uudistuskypsyyskriteerit, joiden on täytyttävä, ennen kuin metsän saa uudistaa. Myöskään edelleen kasvatettavan metsän puustopääomaa ei saa harventaa liian alhaiselle tasolle. Edellä mainitut syyt aiheuttavat sen, että metsälön arvo ei ole sama kuin puuston kantoraha-arvo, sillä kaikkea puustoa ei voi (yleensä) kerralla ja välittömästi realisoida.
Hakkuumahdoksi kutsutaan sitä puumäärää ja puumäärän arvoa, joka metsäalueelta on hakattavissa lyhyellä aikavälillä, yleensä alle viiden vuoden kuluessa. Hakkuumahtoon lasketaan mukaan siis kaikki ne markkinahakkuut, joita alueella voi lakien puitteissa tehdä.
Väliarvomenetelmä
Väliarvomenetelmästä puhutaan silloin, kun kohde arvioidaan ensin kahdella tai useammalla menetelmällä ja lopullinen arvo on joku eri menetelmillä saatujen arvojen välillä oleva arvo, esim. keskiarvo.
Erotusarvomenetelmä
Kokonaisarvomenetelmän sovellus, jossa arvioidaan kiinteistön arvo ennen ja jälkeen esim. kiinteistön osan lunastusta, jolloin erotus kertoo lunastettavan alueen arvon.