Korvausten laskentaperusteet
Matkojen lukumäärät
Odotusaika
Liikennemäärä
Laskentakaava
Yksikkökustannukset
Korvauksiin tarvittaessa tehtävät muutokset
Risteyksen muoto ja laatu
Keskivuorokausiliikenteen määrittäminen
Lähteet
Ylityshaitan korvausperusteena on ajanmenetys, joka aiheutuu riittävän pitkän välin odottamisesta ajoneuvojonossa, ylityksestä sekä traktorin jarruttamiseen ja kiihdyttämiseen menevästä ajasta. Vuotuisen ajanmenetyksen arvioimiseksi on tiedettävä kutakin peltolohkoa kohden tulevien ylitysten lukumäärä.
Jos tien molemmin puolin olevat pellot kuuluvat samaan viljelykiertoon, korvaukset käsitellään lohkonosien välisenä kulkuhaittana. Tällöin korvaus muodostuu sekä etäisyys- että ylityshaitasta.
Korvausten laskentaperusteet
Matkojen lukumäärät
Ylityshaitan laskennassa tarvittavien matkojen lukumäärät on laskettu samalla tavalla kuin etäisyyshaitan korvauksissa. Korvauksissa on huomioitu myös karjasta aiheutuvat lisäkustannukset.
Odotusaika
Keskimääräinen odotusaika ylitystä kohti riippuu ylityspaikan ohittavien ajoneuvojen lukumäärästä tiettynä aikayksikkönä sekä turvallisen ylityksen vaatimasta aikavälistä. Carlegrim (1963) on tutkinut liikennevirtoja ylityksen vaatiman keskimääräisen odotusajan määrittämiseksi. Korvauslaskelmissa on käytetty ylitykseen tarvittavana pienimpänä hyväksyttynä aikavälinä 16 sekuntia, kun ylitettävänä on vilkkaasti liikennöity yleinen tie. Jarrutuksen ja kiihdytyksen on arvioitu vievän keskimäärin 15 sekuntia ylitystä kohti pakollista pysähtymistä vaativissa risteyksissä.
Carlegrimin mukaan odotusaika 16 sekunnin hyväksytyllä aikavälillä yhtä ylitystä kohti saadaan kaavalla
v = odotusaika (sekuntia)
f = liikennemäärä (ajoneuvoa/minuutti)
Ylityksen vaatiman kokonaisaikamenetyksen saamiseksi on odotusaikaan vielä lisättävä jarrutuksen ja kiihdytyksen vaatima aika.
Liikennemäärä
Tarkasteltavan tieosan liikennemäärää kuvaa vuoden keskivuorokausiliikenne (KVL). Liikenteen vaihdellessa vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan lasketaan tässä viljelyskauden keskituntiliikenne (QTt) arkipäivien työaikana seuraavasti:
K1 = kausivaihtelukerroin aikana 15.4 - 31.10
K2 = viikonpäivävaihtelukerroin (maanantai - perjantai)
K3 = tuntivaihteluindeksi klo 7.00 - 18.00
Taulukko 1. Viljelyskauden keskituntiliikenteen määrittämisessä käytetyt arvot.
|
Kerroin |
Valta- ja kantatiet |
Muut maantiet |
Keskimäärin |
|
K1 |
1,13 |
1,13 |
1,13 |
|
K2 |
0,99 |
0,99 |
0,99 |
|
K3 |
1,53 |
1,55 |
1,54 |
Laskelmissa liikennemääränä käytetään viljelyskauden keskituntiliikennettä (QTt) muuttamalla se ajoneuvoksi per minuutti.
Laskentakaava
Taulukot on laskettu kaavalla, joka saadaan yhdistämällä edelliset kaksi kaavaa ja lisäämällä siihen matkojen lukumäärät ja työtunnin hinta.
U = ylityshaitan korvaus (€/ha)
M = matkojen lukumäärä (kpl/ha/vuosi)
H = traktorityötunnin hinta ajajan palkkoineen (€/h)
Lopullinen korvaus saadaan pääomittamalla em. vuosikorvaus haitan kestoajan mukaan.
Yksikkökustannukset
Laskelmien lähtökohtana on, että työtä on suorittamassa vain yksi henkilö. Ihmistyön osalta viljelijän suorittama työ on katsottu omaksi työksi ja viljelytöissä kuten paalauksessa, perunan istutuksessa ja nostossa tarvittava aputyövoima vieraaksi työksi.
Traktorityötunnin hinta on määritelty marginaalikustannuksena, jolloin otetaan huomioon käyttökustannukset kokonaan, mutta peruskustannukset vain käyttötuntimäärän muutoksen osalta. Marginaalikustannukset on laskettu likiarvona ottaen huomioon käyttökustannukset lisättynä peruskustannusten puolella määrällä. Leikkuupuimurin työtunnin hinnoittelu on tehty vuokrakoneen mukaan.
Korvauksiin tarvittaessa tehtävät muutokset
Risteyksen muoto ja laatu
Sekä kuljettajan arvioima ns. pienin hyväksytty aikaväli että vauhdin hidastuminen jarrutuksessa ja kiihdytyksessä riippuvat risteyksen muodosta ja laadusta. Taulukon 2 korjauskertoimilla voidaan korjata annettuja keskimääräisiä korvauksia risteyksen laadun vaihdellessa tai pakollisen pysähtymisen puuttuessa:
Taulukko 2. Liittymän laadun korjauskertoimet
|
Pysähtyminen |
Hyvä |
Normaali |
Huono |
|
Pysähtymispakko |
0,8 |
1,0 |
1,2 |
Liittymä katsotaan huonoksi, jos näkyvyys on heikko, yleisen ja yksityisen tien leikkauskulma ei ole läheskään kohtisuora tms.
Keskivuorokausiliikenteen määrittäminen
Tarkempaa tietoa keskivuorokausiliikenteestä löytyy Väyläviraston internetsivuilta https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/liikennemaarakartat (www.vayla.fi > Etusivu > Väylävirasto > Tietoa väylistä > Aineistot > Kartat > Tieverkon kartat > Liikennemääräkartat). Lisäksi löytyy liikenteen automaattisen mittausjärjestelmän (LAM) tuottamaa tietoa LAM-pisteittäin.
Tilastokeskus laskee vuosittain Tietilastoa, jossa on tietoa tiestön ja liikenteen tilanteesta Suomen maantieverkolla. Tilastossa tietoa voidaan jakaa alueittain ja aikasarjoin. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__lii__tiet/statfin… (saatavilla 29.6.2021)
Keskivuorokausiliikenteen määriä voidaan tarvittaessa muuttaa erilaisilla kausivaihtelukertoimilla (kts. Edellä otsikko liikennemäärä).
Lähteet
Carlegrim, Erik: Studier av trafikströmmar. Meddelande nr 9 från institut för fastighetsteknik, Kungliga tekniska högskolan. Stockholm Sverige 1963.
Välisalmi, Paavo & Mattila, Päivi & Asikainen, Rauno: Maa- ja metsätaloushaittojen ja vahinkojen arviointiperusteista lunastustoimituksissa. VTT, maankäytön laboratorio, tiedonanto 26. Espoo 1978.
Ersättning vid vägintrång på jordbruksfastighet. Vägverket, Juridiska sektionen. Sverige 1984.
Tarkkaileva liikennelaskenta 1984-1989. Tielaitoksen tutkimuksia 1/1990. Helsinki 1990.
Tiehallinto/tietilasto 2000. Tiehallinnon selvityksiä 59/2001.