Pellon ja metsän arvosuhteen tunteminen on tarpeen silloin kun viljelykset ja metsätilukset jyvitetään samaan sarjaan. Arvosuhde määritetään tiluslajiensa puitteissa keskinkertaisia olosuhteita edustavien pelto- ja metsätiluksen osalta. Pellon ja metsän arvosuhdetta voidaan selvittää kauppa-arvon tai tuotto-arvon perusteella.
Pellon kauppa-arvo voidaan määrittää kiinteistöjen kauppahintarekisteristä (KHR) tai kauppahintatilastosta saatavien edustavien vertailukauppojen avulla. Pellon kauppahintaa voidaan selvittää myös käyttämällä kauppahintoihin perustuvaa tutkimusta ja sen perusteella johdettuja alueellisia hintamalleja.
Metsätyyppikohtaisten kauppahintojen määrittäminen on vaikeaa, koska kaupan kohteisiin sisältyy useita eri metsätyyppejä ja kauppahinta riippuu voimakkaimmin kohteen hakkuukelpoisen puuston arvosta. Aiemmin yleisesti käytössä oleva metsän arviointimenetelmä perustuu kohteen kehitysluokittain arvioituun puustomäärään, tälle kaavamaisesti laskettavaan summa-arvoon ja tapauskohtaisesti harkittavaan kokonaisarvon korjaukseen. Nyt metsän arvioinnissa ollaan siirtymässä tuottoarvon käyttöön, jossa kauppahintojen avulla arvioitu korko suuntaa lopputulosta vastaamaan kauppa-arvoa. Näin metsän osalta kauppa- ja tuottoarvomenetelmä ovat lähestymässä toisiaan.
Arvosuhteen määrittämisen perustana voi olla myös eri maankäyttölajien tuottoperusteiset arvot. Pellon tuotto saadaan esim. vuokratuoton perusteella. Metsän osalta kestävän tuottokyvyn arviointi voi perustua vuotuisiin kasvuihin, kasvun hinnoitteluun ja edelleen laskettuihin vuotuisiin tuottoihin.
Esimerkki pellon ja metsän hintasuhteesta
Pellon kauppahinta paikkakunnalla on 8 000 €/ha. Jaettavan alueen pellot vastaavat paikkakunnan keskimääräisiä peltoja ja niiden keskijyväluku on 90. Metsän kauppahinnat ko. maakunnassa ovat keski-määrin 4000 euroa/ha. Metsätyypit on suhteutettu omaan sarjaansa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion summa-arvotaulukon maapohja-arvojen mukaan. Tässä oletetaan vastoin parempaa tietoa, että puustoineen arvioidun metsän arvo muuttuu samassa suhteessa kuin laskennallinen maapohjan arvo.
| Maankäyttölaji | Kasvupaikka | Maapohja (summa-arvotaul.) €/ha |
€/ha | suht. arvo |
| Pelto Metsä - " - - " - - " - - " - |
- lehtomainen kangas tuore kangas kuivahko kangas kuiva kangas |
- 580 510 210 150 |
8000 4549 4000 1647 1179 |
90 |
Esimerkkejä jyvän raha-arvon määrittämisestä korvausarviointia varten
Jakosuunnitelmaa ja korvausarviointia varten joudutaan yleensä arvioimaan peltojyvän arvo.
Jos pellot on arvioitu salaojitettuina, otetaan lähtökohdaksi salaojitetun pellon keskihinta paikkakunnalla ja se jaetaan paikkakunnan keskijyvällä. Paikallista kauppahintaselvitystä tehtäessä ojitustilannetta ei aina tiedetä, joten avo-ojituksen hintaa alentavaa vaikutusta voidaan harkinnanvaraisesti korjata. Korjaus voidaan tehdä vaikka arvioimalla ensin salaojituksen osuus ja käyttämällä harkinnassa apuna sala-ojituskustannusta ja tyypillisiä poistoja. Avo-ojitetun pellon peltojyvän arvoa lähestytään vastaavanlaisella laskennalla.
Esimerkiksi alueen peltokauppojen keskiarvo on noin 8300 euroa/ha. Kun alueen keskijyvä on noin 83, tulee peltojyvän arvoksi 100 euroa.
Osittelusta poikkeamisen tiliä varten tarvitaan myös metsäjyvän arvo. Jos keskimääräisellä jyväluvulla 40 arvioidun metsämaan maapohjan arvo on summa-arvomenetelmän aputaulukon mukaan 320 euroa/ha, saadaan metsämaapohjan jyvän arvoksi 320/40 = 8 euroa. Tätä jyväarvoa käytetään metsä-maapohjan arvona osittelusta poikkeamisen tilissä (tai tuottopuuston arvoa pelto- ja metsämaapohjan erotuksena 92 euroa).