Yhteinen alue on kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluva alue. Yhteisen alueen osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Yhteisalueosuus on kiinteistön omaisuusosa (tarpeistoa).
Yhteisiä alueita ovat esim. yhteiset vesialueet, vesijätöt, venevalkamat, laitumet, pysäköintipaikat, soranottopaikat ja vedenottopaikat sekä yhteisiksi mylly-, riihi- tai saunatonteiksi nimitetyt alueet
Yhteiset vesialueet ovat merkittäviä kalastuksen, metsästyksen ja virkistyskäytön kannalta sekä yhteis-alueosuuden osakkaille että jokamiehenoikeudella niitä käyttäville. Tyypillisiä yhteisiä maa-alueita ovat maa-ainesten ottopaikat, venevalkamat, pysäköintialueet ja vedenottopaikat. Vesijättö voi kuulua yhteiseen vesialueeseen tai se on rekisteröity yhteiseksi maa-alueeksi. Myös yhteismetsä on yhteisalue.
Yhteismetsien hallinnosta on säädetty yhteismetsälaissa (109/2003). Muiden yhteisten alueiden sekä yhteisten erityisten etuuksien hallinnosta on puolestaan säädetty yhteisaluelaissa (758/1989). Yhteisellä vesialueella kalastamisesta päättää kalastuslain (379/2015) mukaan osakaskunta.
Mitä suurempi osuus tilalla on yhteisalueesta, sitä enemmän tilan omistajalla on päätösvaltaa osakaskunnassa ja puhevaltaa viranomaisissa käsiteltävissä asioissa. Kiinteistötoimitusten yhteydessä erotetuissa yhteisissä alueissa osakkaiden lukumäärä on yleensä pieni. Jos taas alue on syntynyt jättämällä yhteiseksi tai jäämällä yhteiseksi, on osakkaiden lukumäärä yleensä suuri.
Yhteisalueosuuden arvo voidaan määrittää arvioimalla ensin koko yhteisen alueen arvo ja suhteuttamalla osakkaan osuuden arvo siihen osuuslukujen suhteessa. Osuuden käyttöarvo voi olla suurempi kuin em. osuus alueen arvosta. Käyttöarvo riippuu siitä, kuinka osakas voi hyödyntää yhteisalueosuutta. Hyödyntämistarpeeseen ja mahdollisuuteen taas vaikuttavat osakaskohtaiset tekijät sekä osakkaan hallussa olevan käyttöyksikön ominaisuudet. Osuuden suuruudella ei käyttöarvon kannalta ole useinkaan merkitystä.
Yhteiset saven- ja mudanottopaikat ja muut vastaavat, joita ei enää käytetä tarkoitukseensa, ovat osakkaille vähämerkityksellisiä. Sen sijaan yhteiset alueet vesistöjen rannoilla (venevalkamat, pysäköintipaikat) voivat olla hyvinkin tärkeitä kulkemisen ja virkistyskäytön kannalta. Myös osuudet vesialueeseen ja koskeen koetaan usein tärkeäksi.
Kun kiinteistön omistaja pystyy hyödyntämään yhteisalueosuuttaan, koetaan sen arvo merkitykselliseksi. Näin on esimerkiksi metsästysoikeuden osalta.
Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin voidaan arvioida jyvitysarvoina tai rahamääräisinä arvoina.
Erityinen etuus on osa kiinteistön ulottuvuutta. Se merkitsee oikeutta käyttää rasitetun rekisteriyksikön aluetta etuuden yksilöimällä (erityisellä) tavalla. Etuuden sisältönä on tyypillisesti oikeus kalastukseen, koskivoimaan tai muuhun sellaiseen maa- tai vesialueen käyttöön toisen kiinteistön alueella. Se voi kohdistua yksittäiseen kiinteistöön tai yhteiseen alueeseen. Erityisiä etuuksia esiintyy lähinnä Pohjois-Suomen alueella.
Erityiset etuudet käsitellään toimituksissa samoin periaattein kuin yhteiset alueet ja osuudet niihin.
Yhteismetsäosuuden arvon määrittämisestä: Ärölä 2015
Osuudet yhteisiin: Rummukainen 2013
Erityisen etuuden käsitteestä: Rummukainen 2011
Toimitusmenettelystä: TMK 1.13 Yhteisalueosuudet ja erityiset etuudet