Metsälannoitus
Vaikutusaika
Lannoitustarve
Korvausperusteet
Metsäojitus ja metsäautotiet
Metsän muokkauskustannukset
Lähteet
Metsänparannustöiden menetyksiä tapahtuu lähinnä käytönrajoitusalueilla. Tällaisia menetyksiä ovat metsän lannoituksen, ojituksen ja metsäautoteiden rakentamiskustannukset. Myös metsän uudistamisen yhteydessä tehtävät muokkauskustannukset voidaan lukea tähän ryhmään. Hukkaan menneet metsänparannustyöt arvioidaan ja korvataan kustannusperusteisesti.
Metsälannoitus
Vaikutusaika
Havupuiden kasvu alkaa lisääntyä selvästi vasta toisena lannoituksen jälkeisenä kasvukautena. Nopeavaikutteisia lannoitteita käytettäessä havupuiden paksuuskasvun lisäys on kangasmetsissä voimakkaammillaan kolmantena tai neljäntenä kasvukautena lannoituksen jälkeen. Hidasliukoisia ravinteita esim. apatiitti, biotiitti ja metyleeniurea sisältävillä lannoitteilla vaikutuksen huippu on myöhemmin. Koivulla lannoitus lisää paksuuskasvua selvästi jo lannoitusvuotena. Suometsissä lannoituksen vaikutusajat ovat huomattavasti pidempiä. Typpilannoituksen vaikutus kestää nopeavaikutteista typpeä käytettäessä havupuilla yleensä vajaat 10 vuotta ja koivulla noin 5 vuotta. Hidasliukoisen typen sekä fosforin ja kalin vaikutus voi kestää yli 20 vuotta. Kalisuolan lannoitusvaikutus kestää havupuilla 10-15 vuotta.
Lannoitustarve
Lannoitustarve vaihtelee hieman metsätyypin mukaan. Kangasmetsillä (OMT, MT, VT, CT) typen tarve on noin 120-200 ja fosforin noin 20-30 kg/ha. Vastaavasti suometsillä (muuttumat ja turvekankaat, rämeet) typpeä tarvitaan noin 100, fosforia noin 45 ja kaliumia noin 85 kg/ha.
Kangasmetsien lannoituksessa voi käyttää joko metsän erikoislannoitteita tai samoja lannoitteita kuin pelloilla. Kangasmetsien lannoitteeksi sopii esim.
- 500-800 kg/ha Metsän NP-lannosta tai
- 400-700 kg/ha Suomensalpietaria
Suometsien lannoitukseen ei suositella vesiliukoista fosforia sisältäviä peltolannoitteita. Metsälannoitteissa käytettävään apatiitin fosfori on veteen liukenematonta. Suometsät voidaan lannoittaa esim.
- 1000 kg/ha Kunnostuslannoitus 1 tai
- 600-800 kg/ha Suometsä Y1-lannos
Korvausperusteet
Hukkaan menneen lannoituksen arvioimisessa voidaan katsoa, että lannoituksen vaikutus kestää kangasmetsillä noin seitsemän vuotta. Tänä aikana sen vaikutuksesta arvioidaan kuluvan ensimmäisenä vuonna noin 20 %, toisena vuotena 30 % ja kunakin seuraavana vuotena 10 %. Koska suometsien lannoitukseen käytetään runsaammin kalia ja fosforia, joiden vaikutusaika on pidempi kuin typen, katsotaan lannoituksen vaikutuksen kestävän noin 13 vuotta. Lannoituksen vaikutuksen katsotaan vähenevän samalla tavalla kuin kangasmetsilläkin.
Korvauksen riippuvuus lannoituksesta kuluneen ajan mukaan on esitetty seuraavissa taulukoissa:
| Kangasmetsät | |
| Lannoituksesta kulunut aika,vuotta | Lannoituksen vaikutuksesta jäljellä, % |
| 0 | 100 |
| 1 | 80 |
| 2 | 50 |
| 3 | 40 |
| 4 | 30 |
| 5 | 20 |
| 6 | 10 |
| 7 | 0 |
| Suometsät | |
| Lannoituksesta kulunut aika,vuotta | Lannoituksen vaikutuksesta jäljellä, % |
| 0 | 100 |
| 1 | 80 |
| 2 | 50 |
| 3 | 40 |
| 4 | 30 |
| 5 - 8 | 20 |
| 9 - 12 | 10 |
| 13 | 0 |
Metsäojitus ja metsäautotiet
Metsän ojituksen ja metsäautoteiden rakentamisen kustannusten menetyksen määrän arvioiminen käytönrajoitusalueeseen kohdistuvana on vaikeaa. Pinta-alaltaan vähäisten alueiden osalta menetysten arvioiminen voidaan jättää suorittamatta. Suuremmissa lunastushankkeissa poistamattomien investointien kohdistuminen lunastettavaan alueeseen on selvitettävä erikseen.
Metsän muokkauskustannukset
Maanmuokkauksella helpotetaan luontaista uudistamista ja metsänviljelytöitä (esim. kylvö, istutus ja heinäntorjunta). Muokkauksen työmuotoja ovat laikutus, äestys, laikku-, kääntö- ja ojitusmätästys.
Laikutuksessa metsämaan pintakerros rikotaan ja kivennäismaa paljastetaan pieninä laikkuina esim. kaivinkoneella. Äsetyksessä maan pintakerros puolestaan rikotaan yhtenäisenä muokkausvakona. Työ tehdään usein metsätraktoriin kiinnitettävällä metsä-äkeellä.
Mätästyksessä istutusalueelle tehdään kaivinkoneella kohoumia, joiden keskelle taimet istutetaan. Tällöin taimet saavat reilusti etumatkaa kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Hyviä, istutuskelpoisia mättäitä tehdään vähintään taimikon istutustiheyttä vastaava määrä. Menetelmä soveltuu veden vaivaamille ja viljaville metsämaille.
Jos käytönrajoitusalueella on korvattu taimikon menetys, metsän muokkauksesta ei makseta kustannuksenkorvausta, koska taimikon kustannuksenkorvaukseen sisältyy muokkauskustannus. Taimettomalla uudistusalalla, jolla on maanmuokkaus yms. tehty tulee työ kustannukset korvata.
Lähteet
Maahan kaivettavista johdoista aiheutuvien menetysten korvaaminen. Maataloustuottajien keskusliitto (MTK), Espoo 1982
Mattila, P. & Wilska, A. S. Maakaasuputken rakentamiseen liittyvät lunastuskorvaukset. Maanmittaushallitus Helsinki 16.9.1987 kirje nro 1991/2763.
Peltola, A. (toim.) 2014 Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 2014.
Rantala, S. (toim.) 2014. Metsäkoulu 8. uudistettu painos. Metsäkustannus Oy 2014.
Rantala, S. (toim.) 2008. Tapion Taskukirja 25. uudistettu painos. Metsäkustannus Oy 2008.
Välisalmi, P. Tien rakentamisesta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen korjaaminen. INSKO 102-90 IX
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. ja Väisänen, P. (toim.) 2014. Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy. 2014
Laatuseloste, työlajien määritelmiä. www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/mhmpptermit.htm.
Metsänlannoitus - kannattava sijoitus. Kirjoittajat Tenho Hynynen, Marjatta Hämäläinen ja Hannu Laukkanen. Metsäkeskus Pohjois-Savon julkaisuja 1/2002. Kuopio, tammikuu 2002.