Supistumishaitta
Pirstoutumishaitta
Vettymishaitta
Ojituksen ylläpitohaitta
Vieri- ja näkemäaluehaitta
Lähteet
Supistumishaitta
Supistumishaitta voi tulla korvattavaksi vain, jos metsäalan menetys aiheuttaa luovuttajalle huomattavan työtilaisuuden menetyksen eikä lisämetsää ole luovutuksenkorvausta vastaavalla hinnalla saatavissa. Supistumishaitan korvaaminen on yleensä hyvin harvinaista.
Pirstoutumishaitta
Metsän pirstoutumishaitalla tarkoitetaan varttuneen runsaspuustoisen metsän kokonaispinta-alan pienentymistä sekä jäljelle jäävän metsän jakaantumista yhä pienempiin ja toisistaan eristyneiksi saarekkeisiin. Pirstoutumishaitta vaikeuttaa jäännösmetsän käyttöä ja kasvatusta. Haittaa esiintyy silloin kun tie tai voimalinja tms. halkaisee metsäpalstan epämääräisiin kappaleisiin. Puuston korjuun osalta haitasta käytetään toisinaan nimeä kuljetushaitta.
Jos haitta on huomattava, korvausperusteena voidaan pitää:
- mukauttamistoimenpiteiden vaatimia kustannuksia, jos niiden avulla haittaa voidaan vähentää tai poistaa
- puutavaran korjuukustannusten lisääntymistä tai
- metsämaan puhtaan tuoton alenemista
Vettymishaitta
Johdon rakentaminen saattaa vaikeuttaa veden poisjohtamista työalueen ulkopuolisista maastokohdista ja aiheuttaa siten kasvun hidastumista tai soistumista.
Kuusivaltaiset metsiköt ovat alttiimpia hakkuun johdosta aiheutuville kuivumis- ja vettymishaitoille kuin kosteutta tarvitsevat koivut ja kuivemmalla maaperällä viihtyvät männyt.
Mikäli haitta on ilmeinen, korvataan vettymishaitta ojituskustannusten tai metsämaan tuottokyvyn alenemisen perusteella.
Ojituksen ylläpitohaitta
Haittaa ilmenee lähinnä voimajohtoalueilla, kun metsikön kuivatusverkkoa joudutaan pitämään kunnossa tuottamattomaksi jääneellä alueella.
Korvaus määritetään pääomittamalla hyötyalueesta pois jääneen ojituksen ylläpitokustannus.
Vieri- ja näkemäaluehaitta
Tiealueen ulkopuoliset vieri- ja näkemäalueet ovat tiettyjen metsänkasvatusrajoitusten alaisia (ks. esim. maantielaki 44 ja 45 §). Näkemäalueita muodostuu teiden risteyksiin ja kaarrekohtiin. Alueen suuruus ja sillä suoritettavat toimenpiteet vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Mikäli metsän kasvatus vierialueella estyy lähes kokonaan, on korvaus 100 % metsämaan tuottoarvosta. Keskimääräisenä korvauksena näkemäalueiden arvon alentumisesta pidetään 50 - 80 % metsämaan tuottoarvosta. Näkemäalueen haitankorvausta määrättäessä on huomioitava, että näkymää haittaa eniten pensaikot ja muu matalahko, tuuhea kasvillisuus.
Lähteet
Välisalmi, Paavo & Mattila, Päivi & Asikainen, Rauno: Maa- ja metsätaloushaittojen ja vahinkojen arviointiperusteista lunastustoimituksissa. VTT, maankäytön laboratorio, tiedonanto 26. Espoo 1978.
Koistinen, Mauri: Tuuli-, kuivumis- ja vettymisvahinkojen korvaamisesta voimajohtoalueiden lunastuksissa. Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty erikoistyö. Espoo 1981.
Maahan kaivettavista johdoista aiheutuvien menetysten korvaaminen. Maataloustuottajien keskusliitto (MTK), Espoo 1982
Hannelius, Simo & Leikola, Matti & Tuimala, Aili: Metsäkirja; Metsänomistajan käsikirja. Helsinki 1987.
Mattila, Päivi & Wilska, Aini Sisko: Maakaasuputken rakentamiseen liittyvät lunastuskorvaukset. Maanmittaushallitus Helsinki 16.9.1987 kirje nro 1991/2763.
Välisalmi, Paavo: Tien rakentamisesta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen korjaaminen. INSKO 102-90 IX
Tapion taskukirja. Metsäkeskus Tapion julkaisuja, 22. uudistettu painos, Jyväskylä 1994.