Sovellusohjeita

Siirtokelpoisuus
Taimihintojen vaikutus
Koristepuiden isot taimet
Haaroittunut runko, rinnakkain tai ryhmänä kasvavat puut
Koristepuuna käytetyt hedelmäpuut
Istutuspaikan maaperä
Kasvillisuuden suojaavan vaikutuksen menetys
Kasvuston osavauriot
    Juuristovauriot
    Runkovauriot
    Latvusvauriot
Lähteet

Siirtokelpoisuus

Siirtokustannus voidaan arvioida, mikäli kasvi todetaan siirtokelpoiseksi sekä sen istutusajankohta ja -paikka ovat sopivat. Siirtokustannukset koostuvat työkustannuksista ja lisääntyneistä hoitokustannuksista. Siirtokustannus saa olla enintään korvaussuosituksissa esitetyn jälleenhankintakustannuksen suuruinen.

Taimihintojen vaikutus

Arviointia varten on tarkistettava erityisesti harvinaisen lajin taimihinta ja verrattava sitä ohjeellisten korvausten pohjana olevaan hintaan. Mikäli eroa ilmenee, tehdään ohjeelliseen korvaukseen samansuuntainen korjaus. Lajikohtaisella hintakertoimella voidaan myös korjata kasvunopeudesta ja taimien hinnoista johtuvat erot.

Koristepuiden isot taimet

Koristepuiden suurikokoiset taimet ovat tavallista tainta tuntuvasti kalliimpia. Mikäli tällainen puu menetetään, määritetään korvaus esim. puistopuiden mukaan. Jos yksittäisen puun koristearvo on merkittävä, voidaan sen korvaamista harkita myös puistopuun mukaan.

Haaroittunut runko, rinnakkain tai ryhmänä kasvavat puut

Haaroittunut runko, rinnakkain tai ryhmänä kasvavat puut luetaan arvioinnissa yhdeksi koristepuuksi, jos niiden latvukset muodostavat yhden kokonaisuuden. Puun koko määritetään vahvimman rungon perusteella.

Koristepuuna käytetyt hedelmäpuut

Koristepuuna käytetyt hedelmäpuut arvioidaan niiden koristearvon perusteella.

Istutuspaikan maaperä

Istutuspaikan maaperä vaikuttaa istutuskustannuksiin. Kun kasvupaikan valmistaminen vaatii keskimääräistä suuremmat kustannukset, on korvauksia korotettava harkinnan mukaan.

Kasvillisuuden suojaavan vaikutuksen menetys

Mikäli kasvillisuuden suojaavan vaikutuksen menetyksestä aiheutuva haitta (esim. näkö-, pöly- tai meluhaitta) on merkittävä, arvioidaan ja korvataan menetys erikseen haitankorvauksena. Korvauksen voi yhdistää esim. kiinteistön arvonalentumiskorvaukseen.

Kasvuston osavauriot

Rakennustöiden aikana kasville voi aiheutua vaurioita, jotka vaikeuttavat kasvin tulevaa kasvua. Kasvia ei tällöin menetetä kokonaan, minkä vuoksi vain osavaurio korvataan. Korvaus osavauriosta määritetään kasvin vaurioitumisasteen perusteella.

Juuristovauriot

Juuriston tuhoutumista tapahtuu kaivutöiden yhteydessä. Avoimiksi kaivettuja juurenpäitä ei saa jättää kuivumaan. Kaivanto voidaan ulottaa puun tuhoutumatta lähemmäksi syväjuurisia puita (esim. tammi, lehmus) kuin hajajuurisia puita. Jos suurin osa juurista on tuhoutunut, kuolee puu todennäköisesti. Juuristovauriotapauksissa tuhoutumisriski arvioidaan juuriston vaurioprosentin, puulajin ja suoritettujen suojaamistoimenpiteiden perusteella.

Puulajien sietokyky maanpinnan korottamiseen vaihtelee. Erityisen arkoja ovat pintajuuriset kasvit kuten esimerkiksi koivu ja kuusi. Täytemaaksi valittavan maa-aineksen on oltava ilmavaa ja hyvin vettä läpäisevää.

Runkovauriot

Runkovauriot ovat tyypillisiä osavaurioita. Ruhjeen syvyys ei ole niin merkittävä kuin sen laajuus rungon ympärillä. Arviointiperusteena voidaan käyttää vaurioituneen osan mittaa koko rungon ympärysmitasta. Vaurion laajuus rungon pituussuunnassa tulee vasta silloin merkitykselliseksi, kun se ylittää kehämitan kolminkertaisesti.

Latvusvauriot

Latvusvaurio määritetään menetettyjen oksien perusteella. Korvausta arvioitaessa on muistettava, että latvuksen ylimmät osat ovat tärkeämpiä puulle kuin isot alaoksat. Puun leikkaus ja jälkihoito on tehtävä ammattitaidolla.

Lähteet

Anttiroiko, Irmeli & Suominen, Tiina: Kotipuutarhurin perennaopas. Puutarhaliiton julkaisuja nro 249. Helsinki 1986.

Baumwerte, Neue Landschaft 1972:4, s. 192-195.

Kaunis kotipiha. Puutarhaliiton julkaisuja nro 251 1993.

Koivisto, Anu. 2004. Puutarhayritysten tuotantokustannusten seurantamallit. MTT:n selvityksiä 71

Maanmittaushallituksen kirje nro 1991/2763. Helsinki 1987.

Maatilahallituksen yleiskirje hirvieläinvahinkojen korvaamisesta 19.6.1991 ja muutos 27.5.1992.

Mattila, Päivi & Wilska, Aini Sisko: Maakaasuputken rakentamiseen liittyvät lunastuskorvaukset.

Ohjeita pihaan. Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, metsä- ja maatalousosasto 1990.

Piha ja pihapuut, opas pihapiirin kunnostajalle. Helsingin kaupunki 1985.

Räty, Ella. 2005. Viheralueiden puut ja pensaat.

Soini, Timo. 2003. Viherrakentajan käsikirja. Julkaisija Viherympäristöliitto ry. VYL -julkaisu 25.

Välisalmi, Paavo & Mattila, Päivi & Asikainen, Rauno: Maa- ja metsätaloushaittojen ja vahinkojen arviointiperusteista lunastustoimituksissa. VTT, maankäytön laboratorio, tiedonanto 26. Espoo 1978.

Värdering av tomtanläggningar vid intrång. LMV-rapport 1988:17. Stockholm 1988

Ylätalo M., Viherrakentamisen puuvartiset kasvit. Puutarhatieteen laitos 1977.