Supistumishaitta

Esimerkki 1

Tiloilta A ja B jää peltoa valtatien alle. Tilan A pelto on salaojitettua kevätvehnäpeltoa. Tilan B pelto on avo-ojitettua (sarkaleveys keskimäärin 16 m) ja myös kevätvehnällä. Tien alle jäävät pellot edustavat alueen keskitasoista peltoa. Molemmat tilat sijaitsevat B-tukialueella.

Määritä supistumishaitan korvaus (€/ha).

Laskenta:

Katetuotot saadaan suoraan Sadonmenetysvahingon taulukoista:

Salaojitetun pellon katetuotto: Kevätvehnän katetuotto 1
Avo-ojitetun pellon katetuotto: Taulukon Viljelykiertojen keskimääräiset katetuotot  perusteella avo-ojitetun pellon katetuotto arvioidaan kevätvehnän osalta 20 % alhaisemmaksi kuin salaojitetun pellon katetuotto.

Toimituksessa salaojitetun pellon hinnaksi on vahvistettu 6200 euroa ja avo-ojitetun pellon hinnaksi 5200 euroa.

Maankorko on 4 % ja pääomitustekijä on 5,7864 (5 %, 7 vuotta; ks. Tuottoarvokaavat, kohta Nykyarvo).

Supistumishaitan korvaus, €/ha:

Kts. Taulukko 1. 

Huom! Jos tilan B korvaus olisi laskettu ilman, että avo-ojitus huomioidaan katetuotossa, olisi korvaukseksi muodostunut 2658 €/ha. Tästä aiheutuu taas selvä ristiriita, koska tällöin salaojitettua peltoa menettänyt viljelijä saa huonomman hehtaarikorvauksen.

Esimerkki 2

Etelä-Suomessa, EU-tukialueella A, sijaitsevasta 20 peltohehtaarin viljelmästä lunastetaan 1,4 ha peltoa, jonka satotaso vastaa normaalia. Tilalla harjoitetaan vähäisessä määrin nautakarjataloutta. Mikä on supistumishaitan korvaus?

Laskenta:

Viljelyjärjestelmän katsotaan olevan Heinäkierto I
Pellon keskimääräinen hinta alueella = 8100 €/ha
Katetuotto (TB) = 562 €/ha (ks. Viljelykiertojen keskimääräiset katetuotot)
Hyvyystekijä (g) = 1,00
Maankorko (km) = 4 %
Pääomitustekijä (K) = 7 vuoden sopeutumisajan ja 5 %:n korkokannan mukaan, jolloin pääomitustekijäksi saadaan 5,7864 (ks. Tuottoarvokaavat, kohta Nykyarvo)
Pinta-ala (A) =1,40 ha

Supistumishaitan korvaus, €/ha:

Kts. Taulukko 2.

E = (563 €/ha * 1,00 - 0,04 * 8100 €/ha) * 5,7864 * 1,4 ha = 1936 €