Tuottoarvolla tarkoitetaan nykykäytön tai käyttömahdollisuuksien perusteella arvioidun tuoton pääoma-arvona määritettyä käypää arvoa. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna -95 maatalouden tukipolitiikassa on tapahtunut selviä muutoksia, jotka heikentävät tuottoarvon luotettavuutta pellon tuottokyvyn mittarina. Aiemmin tuotokseen sidotut tuet ovat muuttuneet pinta-alaperusteisiksi tuiksi, jolloin pellon luontaisen tuottokyvyn vaikutus pellosta saatavaan tuottoon on pienentynyt. Tästä johtuen tuottoarvojen ero hyvä- ja huonotuottoisen pellon välillä on kaventunut.
Tuet voidaan jakaa EU:n maksamiin tukiin ja kansallisiin tukiin. Osa tuista on pinta-alaperusteisia ja osa on sidottu tuotantosuuntaan. Erityisesti tasatuilla, kuten tilatuilla saattaa olla vaikutusta jyvitykseen. Tarkemmin maatalouden tukia on selvitetty Arviointi- ja korvaustietojen maatalousosiossa.
Vuonna 2006 suurin osa EU:n maksamista peltokasvi- ja eläintuista irrotettiin tuotannosta ja ne siirrettiin uuteen tilatukijärjestelmään. Tilatuki korvasi aiemmin tuotantoon sidotut CAP-tuet.. Tukioikeuksia on kahta eri tyyppiä: tukioikeus ja erityistukioikeus. Tukioikeuden arvo riippuu siitä, mille alueelle tukioikeus on vahvistettu ja onko siinä lisäosia. Tasatuki on tukialueen perusteella määräytyvä tukioikeuden arvon osa. Mahdolliset lisäosat on vahvistettu tilakohtaisesti tilan aiemman tuotannon perusteella. Lisäosat korottavat tukioikeuksien arvoa, jolloin maksettava tilatuki on hehtaaria kohti korkeampi. Lisäosien sisältämä tuki siirretään tasatukeen porrastetusti vuoteen 2019 mennessä, jolloin koko tuki on tarkoitus maksaa tasatukena. Tukien tuotannosta irrottaminen ei kuitenkaan koskenut osarahoitteisia maaseudun kehittämistoimenpiteitä (mm. maatalouden ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus) eikä kansallisia tukia. (ANON 2011)
Tilatukien maksaminen perustuu tilatukioikeuksiin ja tukikelpoiseen alaan. Suurimmalla osalla tiloista on olemassa olevia tilatukioikeuksia mutta niitä voi myös hakea kansallisesta varannosta tai siirtää peltokauppojen tai vuokraamisen yhteydessä.
Jyvityksen kannalta ongelmallisinta on se, voidaanko EU:n maksamat tuet katsoa pitkäaikaisesti vaikuttaviksi tekijöiksi. Tukimäärät ilmoitetaan yleensä vain kahdelle ehkä kolmelle seuraavalle vuodelle etukäteen, jolloin pidempiaikaisten esim. 10 vuodelle sijoittuvien tuottojen ennakoiminen on hyvin vaikeaa. Tukiehdot viljelykasvia ja kesannointia ajatellen saattavat muuttua hyvinkin radikaalisti siirtymäaikojen jälkeen. Yleiset kehitystrendit tulisi myös ottaa huomioon (mm. maailmanmarkkinahintojen kehitys).
Mikäli EU-tuet katsotaan pitkäaikaisesti pellon tuottoon vaikuttaviksi tekijöiksi, jyvityksessä voidaan tukien osuus huomioida esim. pellon tuottokykyyn vaikuttavina erikoistekijöinä tai tukikysymys voidaan käsitellä erillisenä tilinä.