Sadonmenetysvahinko

 

Pysyvin käyttö- ja omistusoikeuksin lunastettavat alueet
Määräajaksi haltuunotettavat alueet
Katetuottolaskelmat
    Tuotto
    Kustannukset
    Työmenekit
    Ojitus
Lähteet
Sadonmenetysvahingon korvausperusteet

Laskennassa käytetyt hehtaarisadot

 

Sadonmenetyksellä tarkoitetaan ns. sadonvaraomaisuuden menetystä. Sadonvaraomaisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä uhrauksia, joita on tehty seuraavaa satoa varten. Sadonvaraomaisuus voidaan arvioida joko tulevaa satoa varten tehtyjen uhrausten tai odotettavissa olevan sadon perusteella.

Sadonmenetysvahinkoa arvioitaessa erotetaan pysyvin käyttö- ja omistusoikeuksin lunastettavat alueet sekä määräajaksi haltuunotettavat alueet.

Pysyvin käyttö- ja omistusoikeuksin lunastettavat alueet

Kohteenkorvaus määritetään usein kauppahintojen perusteella. Kauppahintoihin sisältyy yleensä osa sadonvarasta kuten esimerkiksi peruskalkitus ja -lannoitus.

Pysyvin käyttö- ja omistusoikeuksin lunastettavilla alueilla viljelykasvien sadonmenetys korvataan uuteen satoon sijoitettujen tuotantokustannusten perusteella. Kustannuksiksi on laskettu tehty työ, lyhytvaikutteinen lannoitus, siemen- ja kasvinsuojelukustannukset sekä korkokustannus (5 %).

Ihmistyön kustannuksena on käytetty vieraan työvoiman kustannusta ja konekustannuksena arvioitua vuokrakonehintaa, jolloin koneiden ja ihmistyön kiinteille kustannuksille saadaan kate ko. vuodelta.

Pysyvin käyttö- ja omistusoikeuksin lunastettavien alueiden taulukoissa on esitetty ohjeelliset sadonmenetysten korvaukset eri viljelykasveille. Korvaukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Laskennassa on käytetty katetuottolaskelmien yhteydessä esitettyjä keskimääräisiä satoja.

Ks. Sadonmenetysvahinkojen korvausperusteet.

Määräajaksi haltuunotettavat alueet

Palautuvan alueen sadonmenetys korvataan katetuoton menetyksenä koko hallussaoloajalta. Kun haltuunotto tapahtuu kesken viljelykauden, korvausta määritettäessä otetaan huomioon kasvuvaihe viljelykasvikohtaisesti. Kokonaisen viljelyskauden poisjääminen korvataan keskimääräisen viljelykierron katetuoton perusteella. Mikäli pelto on sidottu monivuotiseen kasviin, otetaan katetuottolaskelmissa huomioon jäljellä olevat satovuodet ja hallussaoloaika.

Määräajaksi haltuunotettujen alueiden osalta hallussaolon vuoksi menetetty viljelykausi korvataan keskimääräisen katetuoton menetyksenä. Kesken viljelykauden tapahtuvassa haltuunotossa menetys on suurempi kuin katetuoton menetys.

Hehtaarikohtainen korvaus saadaan joko vähentämällä kasvavan sadon kokonaistuotosta säästyneet viljelykustannukset tai lisäämällä katetuottoon tehtyjen viljelytöiden kustannukset. Säästyneet viljelykustannukset lasketaan niistä viljelytoimenpiteistä, jotka jäävät haltuunoton vuoksi pois kyseisen kasvin osalta esim. sadonkorjuu ja kuivatus.

Määräajaksi haltuunotettavien alueiden taulukossa on esitetty ohjeelliset sadonmenetysten korvaukset eri viljelykasveille. Korvaukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Laskennassa on käytetty katetuottolaskelmien yhteydessä esitettyjä keskimääräisiä satoja.

Ks. Sadonmenetysvahinkojen korvausperusteet.

Katetuottolaskelmat

Viljelykasvin katetuotto saadaan vähentämällä kokonaistuotosta muuttuvat kustannukset. Katetuotto jää siis kiinteiden kustannusten katteeksi.

Katetuottojen diskonttauksessa on korkoprosenttina käytetty 5 %.

Katetuotottojen laskennassa on A ja B -alueilla käytetty samoja lannoite- ja siemenmääriä. Kaikkien C-alueiden lannoite- ja siemenmäärät on arvioitu samoiksi kuin C1-alueilla. EU ja kansallisten hehtaaritukien määrät ovat huomioitu tukialueittain.

Vuoden 2011 ajantasaistuksessa on lannoitusmääriä jonkin verran vähennetty. Karjanlannan käyttömääriä ja vaikutuksia muuhun lannoitukseen ei katetuottolaskelmissa ole mukana.

Huomaa, että konekustannusten osalta tässä suosituksessa esitetyt katetuottolaskelmat poikkeavat ProAgrian julkaisemista katetuottolaskelmista. Tässä suosituksessa konekustannuksiksi on laskettu työvaiheittain myös koneiden kunnossapitokustannukset. Tästä syytä konekustannukset ovat korkeampia kuin ProAgrian käyttämät poltto- ja voiteluainekustannukset. Lisäksi eräissä työvaiheissa (esimerkiksi leikkuupuinti) on käytetty vuokrakonehinnoittelua. Konekustannusten vaikutus katetuottoon näkyy erityisesti säilörehun laskelmissa. Siinä on valittuna koneketju, jossa konekustannukset ovat korkeat. Tällaisessa tapauksessa  parempaan katetuottoon voitaisiin päästä käyttämällä edullista vuokrakonetta.

Sadonmenetysvahinkojen korvaukset on johdettu katettuottolaskelmista. Kaikki laskelmat ja korvaussuositukset on esitetty suoraan laskennasta saatuina euromäärinä pyöristämättä tuloksia. Kuitenkin on muistettava, että katetuotot ovat vain likimääräisiä, suuntaa-antavia arvoja korvausta määrättäessä.

Tuotto

Tuotto saadaan kertomalla sato sadon kilohinnalla. Sadon hintana on käytetty viimeisiä hintatietoja. Tästä syystä esimerkiksi ruokaperunan laskennallinen tuotto on vuoden 2013 laskelmissa korkea. Lisäksi tuotoiksi on laskettu EU:n ja Suomen myöntämät euromääräiset tuet peltohehtaaria kohden.

Sadon vaihtelu voi olla viljelykasvista riippuen vuosittain hyvinkin suuri. Tilakohtaiset tekijät kuten esim. maalaji ja viljelijän ammattitaito vaikuttavat satovaihteluun. Katetuottolaskelmia voi halutessaan korjailla arviointitilanteen mukaiseksi esimerkiksi satotason ja tiedossa olevien maataloustukien perusteella.

Sadonmenetysten korvauslaskelmissa on viljelykasvien satomäärien lähtökohtana käytetty käytetty TIKE:n ilmoittamia alueittaisia hehtaarisatoja (2003-2012). Tukialueittaiset sadot on johdettu ELY-keskuksittain ilmoitetetuista tiedoista. Alueittaisen yleistyksen lisäksi keskisatoihin on tehty 15 %:n korotus. Vuoden 2013 satomäärät poikkeavat aikaisempien vuosien satomääristä.  Laskelmissa käytetyt keskisadot on esitetty sadonmenetysvahinko-osan lopussa.

 Kustannukset

Muuttuvia kustannuksia ovat mm. siemen-, lannoite- ja kasvinsuojeluainekustannukset sekä koneiden käyttökustannukset. Katetuottolaskelmissa muuttuvat kustannukset on laskettu kahdelle EU-tukialueelle. A-alueiden muuttuvat kustannukset ovat samat kuin B-alueella ja C1-alueen muuttuvat kustannukset ovat samat C2-C4 -alueilla. Ympäristötuen kustannuksia ei ole erikseen otettu huomioon.

Kiinteät kustannukset pysyvät tuotannon laajuudesta riippumatta tuotantojakson ajan muuttumattomina. Kiinteisiin kustannuksiin luetaan rakennusten ja koneiden kustannusten lisäksi usein myös ihmistyökustannus. Korvaussuosituksissa ihmistyö on laskettu kiinteäksi kustannukseksi ja korvataan vieraan työvoiman mukaan.

Koneiden kustannuksina on käytetty niiden käyttökustannuksia. Koneen käyttökustannus on saatu jakamalla kunnossapitokustannukset koneen vuotuisella käyttötuntimäärällä. Kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu koneesta riippuen 4 - 9 % arvonlisäverottomasta hankintahinnasta. Käyttötuntimäärät on saatu Työtehoseuran maataloustiedotteista. Leikkuupuimurin kustannuksena käytetään arvioitua vuokrakonekustannusta.

Työmenekit

Eri viljelytöiden työmenekit on määritetty Työtehoseuran työnormien mukaan. Suorakaiteen muotoisen salaojitetun 2 hehtaarin peltolohkon työnmenekki on kerrottu Mattilan ja Wilskan tutkimuksen tavoin 1,3:llä, jolloin kokonaistyömenekistä 30 % katsotaan olevan peltolohkon etäisyydestä, muodosta ja koosta yms. johtuvaa viivästys- ja hukka-aikaa.

Ojitus

Katetuottolaskelmat on laskettu salaojitetuille pelloille. Avo-ojitetuilla pelloilla satotaso on yleensä alhaisempi kuin vastaavilla salaojitetuilla. Kustannuspuolella avo-ojitus lisää työnmenekkiä. Avo-ojitettujen peltojen katetuottoa suhteessa salaojitettuun peltoon voi tarkastella taulukosta Viljelykiertojen keskimääräiset katetuotot, avo- ja salaojat.

Lähteet

Klemola Esa, Karttunen Janne, Kaila Eerikki, Laaksonen Kaija, Kirkkari Anna-Maija: Lohkon koon ja muodon taloudelliset vaikutukset. Työtehoseuran julkaisuja 386. Helsinki 2002.

Maatalouden työnormit. Työtehoseuran julkaisuja 222. Helsinki 1980.

Maataloustöiden standardiaikajärjestelmä. Helsinki 1980. Työtehoseuran maatalous- ja rakennusosaston moniste 1/1980

Mattila, Päivi & Wilska, Aini Sisko: Maakaasuputken rakentamiseen liittyvät lunastuskorvaukset. Maanmittaushallituksen kirje nro 1991/2763. Helsinki 1987.

Maatalouden työnormit. Työtehoseuran maatalous- ja rakennusosaston monisteita 2/1988. Helsinki 1988. 157 s.

Työtehoseuran maataloustiedotteet 4/1992 (411), 12/1992 (419), 14/1992 (421), 14/1993 (436), 6/1994 (443), 6/1995 (458).

Vanhala, Anne & Järvenpää, Markku: Maatalouskoneiden vuokrasuositukset 1992. Teho 4/1992.

Mallilaskelmia maataloudesta 2006. Pro Agria Maaseutukeskusten Liiton julkaisuja nro 1030. Helsinki 2006.

ProAgria 2010. Tuottopehtori-ohjelma.

Sadonmenetysvahingon korvausperusteet

 Viljelykasvi

Seuraavaa satoa varten tehty viljelytoimenpide haltuunottohetkellä

Pysyvin käyttö- ja omistusoikeuksin lunastettavat alueet

Määräajaksi haltuunotettavat alueet 1)

kaikki

ennen kyntöä

ei korvausta

viljelykierron keskimääräinen katetuotto

kaikki

kynnön jälkeen

kaikki kyntökustannukset

viljelykierron keskim. katetuotto + kynnön muuttuvat kustannukset

kevätviljat
syysviljat
öljykasvit
juurikasvit

syys- ja kevättyöt (haltuunotto kesäkuun alun jälkeen)

sadonvara (työ- ja tarvikekustannukset)

katetuotto + perustamiskustannukset (muuttuvat kustannukset)

monivuotiset nurmet

0 vuosi; suojaviljan kevättyöt ja nurmen perustaminen

suojaviljan sadonvara + nurmen keskimääräiset perustamiskustannukset

suojaviljan katetuotto + suojaviljan perustamiskustannukset + nurmen 3:n seuraavan vuoden katetuotot diskontattuna nykyarvoon + osuus
nurmen perustamiskustannuksista

monivuotiset nurmet

0 vuosi; suojavilja korjattu

nurmen keskimääräiset perustamiskustannukset

nurmen 3:n seuraavan vuoden katetuotot diskontattuna nykyarvoon + osuus
nurmen perustamiskustannuksista
(kolmen seuraavan kasvukauden korvaus)

monivuotiset nurmet

1. satovuosi: nurmi perustettuna, ennen sadonkorjuuta

sadonvara (osuus perustamiskustannuksista + lannoitekustannus)

1.satovuoden katetuotto + nurmen 2:n seuraavan vuoden katetuotot diskontattuna nykyarvoon + osuus
nurmen perustamiskustannuksista
(kolmen kasvukauden korvaus)

monivuotiset nurmet

2. satovuosi; nurmi perustettuna, ennen sadonkorjuuta

sadonvara (osuus perustamiskustannuksista + lannoitekustannus

2.satovuoden katetuotto + 3.satovuoden odotettavissa oleva katetuotto diskontattuna nykyarvoon + osuus nurmen perustamiskustannuksista
(kahden kasvukauden korvaus)

monivuotiset nurmet

3. satovuosi; nurmi perustettuna, ennen sadonkorjuuta

sadonvara (osuus perustamiskustannuksista + lannoitekustannus

3.satovuoden katetuotto + 3.satovuoden perustamiskustannukset
(yhden kasvukauden korvaus)

monivuotiset nurmet

4. - 6. satovuosi; lannoitus yms.

välittömät viljelykustannukset

välittömät viljelykustannukset

1) Haltuunoton (esim. rakennustöiden) oletetaan kestävän yhden kasvukauden.

 

Hehtaarisadot

 

Laskennassa käytetyt hehtaarisadot
Lähde: TIKE, alueittaiset tilastot 2003-2012. ELY-keskusten tiedot muunnettu karkeasti eri tukialueille.
Tilastoituihin keskisatoihin on tehty 15 %:n korotus.
Viljelykasvi yksikkö Tukialue
A ja B C1 C2 C3 C4
Kaura kg/ha 3872 3703 3412 2959 2507
Rehuohra kg/ha 4050 4036 3697 3009 2668
Mallasohra (sis. rehuksi menevän osuuden) kg/ha 4333 4319 3956 3220 2855
Kevätvehnä; leipäviljaa kg/ha 3682 3687 3365 3120
ja rehuviljaa kg/ha 552 553 505 468
Syysvehnä; leipäviljaa kg/ha 3912 3495 3187 1934
ja rehuviljaa kg/ha 391 350 319 193
Ruis; leipäviljaa kg/ha 2540 2577 2177 1153
ja rehuviljaa kg/ha 381 386 326 173
Kevätrypsi kg/ha 1483 1483 1342 983
Ruokaperuna (sis. lajittelujätteen) kg/ha 25112 27692 25296 21888 16675
Tärkkelysperuna (sis. lajittelujätteen) kg/ha 26368 29077 26561 22983 17509
Sokerijuurikas kg/ha 41203 35938 34715
Sokerijuurikkaan naatit ** ry/ha 2900 2175 2100
Kuivaheinä kuiva-ainekg/ha 4433 4086 4056 3496 3231
Siemenheinä, timotei ** kg/ha 400 300
Odelma säilörehuksi kuiva-ainekg/ha 1100 990 970
Säilörehu kuiva-ainekg/ha 6687 6936 6553 5551 5124
Laidun ry/ha 4012 4162 3932 3331 3074
Olkia ** kg/ha 3000 2800 2600 2200 1900
Ruokohelpi ** kg/ha 6000 11250
Pellava ** kg/ha 1500 1125
** arvio