Korvaus koristekasvillisuudesta
Puut
Puistopuut
Pensaat ja köynnöskasvit
Monivuotiset kukat
Pensasaidat
Nurmikko
Sovellusohjeet ja lähteet
Piha- ja koristekasvien kasvupaikka- ja kuntokertoimen määrittely
Monivuotisten koristekasvien korvausperusteena on jälleenhankintakustannus. Se muodostuu perustamiskustannuksista, vuosittaisista hoitokustannuksista sekä sijoitetulle pääomalle lasketusta 5 %:n (puilla 5-7 %:n) korosta. Perustamiskustannuksiin luetaan maanparannus-, taimi-, lannoitus- ja työkustannukset. Korvaustaulukoiden lopussa on yleensä esitetty perustamiskustannukset.
Hankintakustannukset arvioidaan ajankohtaan, jolloin kasvi katsotaan koristearvoltaan täysikasvuiseksi. Täyden koristearvon saavuttamiskokoa ja -ikää on kuitenkin vaikea arvioida, koska siihen vaikuttavat mm. puun kasvuympäristö ja katsojan subjektiiviset näkemykset. Puiden osalta lähtökohtana voidaan pitää, että täysi koristearvo saavutetaan, kun rinnankorkeusläpimitta on 20 cm. Tästä eteenpäin koristearvon voidaan katsoa kasvavan vain poikkeustapauksessa. Puun jäljellä olevan koristeiän väheneminen sekä mahdolliset lahoviat ja muut ränsistymisvauriot saattavat sen sijaan yleensä kääntää koristearvon vähitellen laskuun.
Kasvin kunto ja suhde ympäristöön otetaan huomioon kasvupaikka- ja kuntokertoimen avulla. Arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mikä merkitys ja arvo kasvilla on osana pihan muita kasveja ja kohdekiinteistöä, ja tämä tulee ottaa huomioon kasvupaikka- ja kuntokertoimen valinnassa. Taulukkoarvoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan, vaan kasvupaikka- ja kuntokerroin on erottamaton osa arviointia. Kertoimen valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä kertoimella on ratkaiseva merkitys arvion lopputuloksen kannalta.
Pitkäikäisten ja koristearvoltaan täysikasvuisten puiden arviointiin voidaan soveltaa myös muita korvausten määrittelytapoja. Jos kasvillisuuden poistamisesta aiheutuva maisema-, pöly- tai meluhaitta on merkittävä, menetys arvioidaan kiinteistön arvon alenemisena ja korvataan haitankorvauksella.
Arvioinnissa huomioitavaa -sivulla on ohjeita ja tietoa kasvin siirtokustannusten korvaamisesta, poikkeavista taimihinnoista, haaroittuneista ja ryhmänä kasvavista puista, koristepuina käytettävistä hedelmäpuista, istutuspaikan maaperästä, kasvillisuuden suojaavasta vaikutuksesta, kasvuston osavaurioista, haitallisista vieraslajeista ja kaupunkipuiden arvioinnista.
Korvaus koristekasvillisuudesta
Puut
Taimitarhasta hankittu puu arvioidaan 8 cm:n halkaisijakokoon saakka hankintakustannusten perusteella. Hoitokustannuksia ei niiden vähäisen merkityksen vuoksi ole lisätty laskelmaan. Taimi voidaan siirtää myös luonnosta, jolloin istutusvuoden kustannusten katsotaan olevan 50 % ostotaimen istutuskustannuksista. Lähtökustannusten vaikutus vähenee vuosittain ja niiden katsotaan vaikuttavan 15 vuotta. Tämän jälkeen puiden katsotaan olevan koristearvoltaan samanarvoisia.
Ohjearvojen laskennassa on käytetty peruspuuna rauduskoivua, jonka mukaan johdetaan muiden lajien korvaus. Taimihinnasta ja kasvunopeudesta johtuvat lajikohtaiset erot peruspuuhun nähden huomioidaan hintakertoimen avulla. Joidenkin lajien kohdalla korvausta voidaan harkinnanvaraisesti korottaa, mikäli kyseessä on erityisen kaunis ja harvinainen yksilö, esim. pilarikataja. Taulukon perusteella korvauksia suoritetaan vain hoitoon otetuista pihapuista. Mikäli korvattavalla puulla ei ole erityistä koristearvoa, korvataan se metsätaloudellisen arvon mukaan.
Yksittäisen puun korvaus saadaan, kun puun perusarvo kerrotaan kasvupaikka- ja kuntokertoimella sekä lajikohtaisella hintakertoimella. Valmiiksi laskettuja korvauksia on esitetty taulukoissa rauduskoivu ja tavallisimpien pihapuiden korvaukset. Katso myös havupuiden ja lehtipuiden lajikohtaiset hintakertoimet.
Koristepuiden suurikokoiset taimet ovat tavallista tainta tuntuvasti kalliimpia. Tällaisia taimia istutetaan yleensä katu- ja puistopuiksi. Mikäli pihalla kasvava puuntaimi on hankittu suurikokoisena tai pihalla kasvava yksittäinen puuntaimi voidaan hoidon, kunnon ja koristearvon puolesta rinnastaa puutarhassa kasvatettuun suurikokoiseen taimeen, taimen korvaus voidaan määrittää suuren puuntaimen hintatiedon perusteella. Suuren taimen istutuskustannukset on otettava erikseen huomioon. Lehtipuiden osalta puistoissa yleisimmin käytetyt taimet ovat rinnanympärysmitaltaan 10 - 12 cm. Suuria taimia on vähittäismyynnissä joissakin taimitarhoissa.
Ks. Suurikokoiset puuntaimet
Pensaat ja köynnöskasvit
Pensailla ja köynnöskasveilla katsotaan olevan koristearvoa miltei istutuksesta lähtien, joten kustannusten laskenta-ajaksi riittää melko lyhyt ajanjakso. Tämä aika riippuu kullekin kasvilajille tyypillisestä kokonais- ja myyntikoon suhteesta. Täysikasvuisen pensaan ja köynnöskasvin korvauksena voidaan käyttää taimihintaa kerrottuna 2,5:llä.
Ks. Pensas- ja köynnöskasvien hinnat ja korvaukset sekä ruusujen hinnat ja korvaukset.
Monivuotiset kukat
Monivuotiset kukat eli perennat saavuttavat koristearvonsa yleensä pian istutuksen jälkeen, joten niille ei ole syytä laskea paria vuotta pidempää hoitoaikaa. Uudistus tapahtuu yleensä 5 - 7 vuoden välein. Monivuotiset kukat arvioidaan kappaleittain tai yhtenäisinä ryhminä m2-hinnan mukaan. Täysikasvuisen perennan korvauksena voidaan käyttää taimihintaa kerrottuna 1.5:llä.
Ks. Monivuotisten kukkien hinnat ja korvaukset.
Pensasaidat ja aidanteet
Leikattujen pensasaitojen kasvunopeutta arvioitaessa on otettu huomioon niiden tavanomaiset leikkaus- ja hoitotoimenpiteet. Pensasaidan perustamiskustannuksiin on lisätty hoitokustannukset lehtipensailla 12 ja kuusen osalta 15 vuoden ikään saakka. Aita on siihen mennessä saavuttanut jo pääosan koriste- ja suoja-arvostaan. Sijoitettuun pääomaan lisätään näiden vuosien jälkeen vain korko, joka kasvattaa aidan arvoa tässä vaiheessa jo hoitokuluja enemmän. Näin aidan hoitokustannukset ja koristearvon hitaampi lisääntyminen tulevat huomioitua koron avulla.
Vapaasti kasvavien pensasrivien eli aidanteiden korvauksia laskettaessa ei ole huomioitu leikkauskustannusta. Muuten korvaukset on laskettu samalla tavalla.
Alasleikkaamalla nuorennettu vanha pensasaita tai aidanne arvioidaan korkeuden perusteella kuten uusista taimista istutettu aita tai aidanne.
Ks. taulukot, pensasaidat ja vapaasti kasvavat aidanteet.
Nurmikko
Kylvetty nurmikko saavuttaa täyden koristearvonsa heti perustamisvuoden jälkeen. Hoitokustannuksia ei siten oteta huomioon korvausta määritettäessä. Mikäli kylvön yhteydessä tarvitaan uusi ruokamultakerros, korvataan se erikseen. Ruokamultakerroksen on oltava noin 20 cm:n paksuinen.
Turvelisäyksen edellytyksenä on, että turvetta on käytetty maanparannusaineena vähintään 2 m3/100 m2.
Mikäli maaperä on huonosti vettä läpäisevää savimaata, on siihen lisättävä hiekkaa kasvualustan parantamiseksi 3-8 m3/100m2 maaperästä riippuen.
Ks. taulukko nurmikon korvauksista.
Arvioinnissa huomioitavaa
Puutarha- ja koristekasvillisuuden korvauksiin liittyviä huomioon otettavia seikkoja.
Piha- ja koristekasvien kasvupaikka- ja kuntokertoimen määrittely
Kertoimen määrittelyssä käytetään ensisijaisesti taulukkoa 1. Eri osatekijöiden yhteisvaikutuksen arvioinnissa voidaan käyttää apuna taulukkoa 2. Taulukoiden jälkeen on kasvupaikka- ja kuntokertoimia lisäksi havainnollistettu valokuvasarjoin.
Taulukko 1. Piha- ja koristekasvien kasvupaikka- ja kuntokerroin.
Luokka |
Kasvuympäristön ja kasvin kunnon tuntomerkit |
Kerroin |
I |
Palkintopiha tai erittäin tärkeä ympäristö. Yksilö rehevä, kaunismuotoinen, erittäin hyvä lajinsa edustaja. |
1,25 |
II |
Tavallinen, hyvin hoidettu omakotipiha. Yksilö hyväkuntoinen, tyypillinen lajinsa edustaja. |
1,0 |
III |
Vähemmän hoidettu piha-alue. Lisäksi I ja II luokan vaurioituneet yksilöt, heikot lajinsa edustajat. |
0,5 - 0,75 |
IV |
Pihojen luonnonvaraisilla reuna-alueilla kasvavat yksilöt. Lisäksi ränsistyneet ja hoitamattomat yksilöt. Yli-ikäiset. |
0 - 0,5 |
Taulukko 2. Lajivalinnan, kasvutilan riittävyyden, lisäkasvun, hoidon ja vioittumien vaikutus piha- ja koristepuiden arvoon. Lähde: Baumwerte, Neue Landschaft 1972:4, s. 192-195.
Puun arvo (%) täydestä arvosta |
Lajivalinta |
Kasvutila |
Lisäkasvu |
Hoito |
Vioittumia (juuristo, latvus, runko) |
100 |
hyvä |
riittävät etäisyydet |
hyvä |
hyvä |
ei ole |
80 - 90 |
ei sanottavia virheitä |
vähän liian ahdas |
keskimääräinen |
laiminlyöty, vähän hoitovikoja |
vähän alle 15 %, hoidolla parannettavia |
60 - 70 |
ei sanottavia virheitä |
liian ahdas |
vähän huonompi |
laiminlyöty, sairas, hoitovikoja |
vaikeasti parannettavia, 20-25 % |
50 |
virheitä |
välit liian pienet |
heikko |
enemmän hoitovikoja kuin edellä |
vaikeasti vioittunut, 30 % |
30 - 40 |
karkeita virheitä |
välit aivan liian pienet |
erittäin heikko |
hoitamaton pahoja hoitovikoja |
kovin vaikeita vioittumia, 35-40 % |
0 - 20 |
täysin sopimaton |
kelvoton menestymään |
ei kasva |
hoitamaton, ei kasvuedellytyksiä |
edellistä huonompi, 40 % |
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu kasvupaikka ja kuntokerroin 1, jossa piha-alue on yleisilmeeltään siisti ja hoitoon otettu ja kasvit ovat hyväkuntoisia, tyypillisiä lajinsa edustajia.
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu kasvupaikka ja kuntokerroin 0,5 - 0,75, jossa piha-alue on vähemmän hoidettu taikka kasveissa sekä kasvupaikassa on havaittavissa puutteita.
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu kasvupaikka ja kuntokerroin 0 - 0,5, jossa piha-alue on hoitamaton, tai kasvit ovat yli-ikäisiä, sairaita taikka muutoin ränsistyneitä.