Eristyneen alueen laiduntamatta jättämättä
Veden kuljetus
Vesiputken johtaminen laidunalueelle
Lähteet
Juottohaittaa syntyy kun laidunalue tiehankkeen tai muun vastaavan hankkeen johdosta eristyy entisestä juottopaikasta.
Sen olemassaoloa ja suuruutta määritettäessä on ensin selvitettävä:
- paljonko tilalla on karjaa
- onko eristynyttä aluetta tarpeellista ja tarkoituksenmukaista laiduntaa uudessa tilanteessa
- entisen juottopaikan rakenne
- lähimmät vedensaantipaikat sekä
- mukauttamismahdollisuudet.
Pintavesien käyttöä juomavetenä on syytä välttää. Puhdasvetinen järvikin voi tulla juomakelvottomaksi sinileväkukinnan vuoksi.
Valittavana ovat pääasiassa seuraavat kolme ratkaisuvaihtoehtoa, joista valitaan taloudellisin ja olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukainen ratkaisu.
Eristyneen alueen laiduntamatta jättämättä
Mikäli laidunmaita on riittävästi, voidaan vaihtoehtona pitää karjan siirtämistä uudelle laidunlohkolle. Tällöin korvataan mahdolliset viljelykierron mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset.
Mikäli tilalla ei ole muita laidunalueita ja/tai laidunliikenne estyy kokonaan, korvaukset maksetaan niittoruokinnan mukaan.
Veden kuljetus
Veden kuljetuskustannukset muodostuvat yleensä hyvin kalliiksi. Tätä arviointiperustetta sovelletaankin lähinnä silloin kun vesi on aikaisemminkin kuljetettu laitumelle. Tällöin korvaus suoritetaan etäisyys- ja/tai ylityshaitan korvauksena. Veden kuljetusta voidaan myös harkita silloin, kun eristyneen laidunalueen osalle tulee vähän laidunpäiviä (vrt. niittoruokinta) tai kysymyksessä on mukauttamistoimenpiteistä riippuva ylimenokauden haitta.
Vesitankkiin voidaan liittää suora juottomahdollisuus tai vesi voidaan siirtää isompiin juoma-altaisiin. Juoma-astiat ja tankit vaativat puhdistusta ja muutakin huoltoa.
Lehmän juomaveden tarve on 80-120 litraa vuorokaudessa (Alasuutari ym. 2007).
Kustannusten arvioinnissa voidaan soveltaa esimerkkiä, jossa veden kuljetuskustannukset on laskettu 10-30 eläimelle. Suurempien eläinmäärien osalta on on pohdittava, miten veden kuljetus on järjestetty aikaisemmin, kuinka kauan korvausta maksetaan ja onko kuljetus kustannustehokas vaihtoehto. Esimerkkilaskelmassa veden kuljetukseen käytetään 3000 litran vesisäiliötä. Laskelmissa veden kulutus on 80 litraa/eläin.
Vesiputken johtaminen laidunalueelle
Vesijohtoa käyttäen karjan juomavesi voidaan juoksuttaa laitumelle pääasiassa seuraavilla tavoilla:
- vesi lasketaan päivittäin talouskeskuksesta tai muusta vesipisteestä käsin vesiletkua myöten laitumella oleviin juoma-altaisiin
- talouskeskuksesta tai muualta vesijohtoverkosta johdetaan vesijohto laitumelle sijoitettuun juottokuppiin tai vesipisteeseen.
Vedentulon nopeuden juomakupeista tulee olla 20 litraa minuutissa (Alasuutari ym. 2007), vähintäänkin 10 litraa minuutissa.
Kummassakin tapauksessa korvaus muodostuu työ- ja materiaalikustannuksista.
Lähteet
Välisalmi, Paavo & Mattila, Päivi & Asikainen, Rauno: Maa- ja metsätaloushaittojen ja vahinkojen arviointiperusteista lunastustoimituksissa. VTT, maankäytön laboratorio, tiedonanto 26. Espoo 1978.
Välisalmi, Paavo, Tien rakentamisesta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen korvaaminen. INSKO 102-90 IX 1990.
Alasuutari, Sakari, Manni, Katariina & Rautala, Helena. Lypsylehmän ruokinta ja hoito. Opetushallitus. 2007.
Artikkeli juomavedestä: htpp:www.pellervo.fi/maatila/mp5_02/piiavirta.htm