Korvausten laskentaperusteet
Matkojen lukumäärä
Karjasta aiheutuvat matkat
Pinta-alan vaikutus matkalukuihin
Viljelykierto
Yksikkökustannukset
Korvauksiin tarvittaessa tehtävät muutokset
Lohkon muoto ja ojitus
Tieluokka
Esimerkki 1
Tarkkailumatkat
Esimerkki 2
Vuokrapelto
Erikoistapaukset
Lähteet
Etäisyyshaitan arvioiminen perustuu tieyhteyden muutoksesta aiheutuvaan kulku- ja kuljetuskustannusten nousuun. Etäisyyshaitta ilmenee tavallisimmin talouskeskuksen ja peltolohkon välillä edestakaiseen matkaan käytettävän ajan lisääntymisenä.
Etäisyyshaitan korvaukset tulevat kysymykseen myös silloin kun uusi tie halkaisee vanhan peltolohkon ja lohkon osia ei voida viljellä samassa viljelykierrossa tien ylityksen tai lohkon koon aiheuttaman haitan vuoksi. Tällöin tulee korvata kustannukset, jotka aiheutuvat uudelle peltolohkolle kulkemisesta sekä mahdollisesti myös viljelykasvin poistumisesta vakiintuneesta viljelykierrosta. Em. tilanteessa tulee myös luonnollisesti korvata päistehaitan kustannukset.
Etäisyyshaitan kustannukset lasketaan vuotuiskustannuksina. Kustannuksia määritettäessä on pidetty perustana kulun ja kuljetuksen vaatimaa vuotuista työaikaa ja yksikkökustannuksia. Työaika riippuu etäisyyden lisäksi peltoalueen ja talouskeskuksen välisten matkojen lukumäärästä sekä kulku- ja kuljetusnopeudesta.
Korvausten laskentaperusteet
Matkojen lukumäärä
Yksittäisen viljelytyön vaatimien matkojen lukumäärä riippuu kokonaistyönmenekistä. Viljelyn kokonaistyönmenekkiin sisältyy valmisteluaika talouskeskuksessa ja pellolla, kulkemiseen kuluva aika, työn varsinainen suoritusaika, työn aloittelu ja lopettelu sekä häiriö- ja elpymisajat. Kaikki viljelyyn liittyvät työnmenekit on saatu Työtehoseuran julkaisuista.
Valmisteluaika sisältää työkoneen kuntoon laittamisen joko pellolla tai talouskeskuksessa. Kiinteään valmisteluaikaan lasketaan ne työt, jotka tehdään joka päivä talouskeskuksessa. Tällaisia ovat traktorin vakiojärjestely ja muu apuaika. Matkojen lukumäärän laskennassa on oletettu, että ensimmäisen hehtaarin työaika sisältää talouskeskuksessa tapahtuvan valmisteluajan, mutta sitä seuraavien hehtaarien työaika sisältää vain pellolla tapahtuvan työn valmistelun.
Viljelijän työpäivä on jaettu kahteen neljän tunnin työjaksoon. Jaksojen välillä on ruokatunti, jolloin käydään talouskeskuksessa. Mikäli viljelytyötä ei ehditä suorittamaan yhden jakson aikana, työtä jatketaan seuraavissa jaksoissa, kunnes se tulee suoritetuksi.
Kun valmisteluaikaa pidetään kiinteänä osuutena, niin matkaan kuluvan ajan kasvaessa työn suorittamiseen käytettävissä oleva aika työjakson sisällä vähenee. Matkojen lukumäärän laskennassa uusi työ ja uusi peltolohko aloittavat aina uuden työjakson. Työn loputtua työjaksosta jäljelle jäävän ajan käyttöä ei oteta huomioon.
Eri viljelykasvien vaatimat matkat saadaan viljelyssä tarvittavien viljely- ja kuljetustöiden matkojen summana. Peltolohkoilla noudatetaan yleensä eri kasvien kesken viljelykiertoa, jonka perusteella voidaan laskea lohkon keskimääräinen matkaluku. Siementen ja sadon kuljetuksessa matkat on laskettu keskimääräisen tarvikemäärän ja kuormakoon perusteella.
Karjasta aiheutuvat matkat
on otettu huomioon karjatilan korvauksissa. Viljelyjärjestelmään liittyvien matkojen ohella lisämatkoja aiheutuu mm.
- lannankuljetuksesta ja -levityksestä
- oljen keruusta ja kuljetuksesta
- sokerijuurikkaan naattien ja odelman korjuusta sekä
- laiduntamisesta, johon sisältyy karjan kuljetus, aitojen rakentaminen ja huolto, juomavesihuolto ja karjan tarkkailu laitumella.
Lantaa ja olkia kuljetetaan normaalisti lähellä oleville pelloille enemmän kuin kauempana oleville. Lannan- ja oljenkuljetusmatkojen lukumäärää laskettaessa 0-10 minuutin etäisyydellä olevilla pelloilla on käytetty karjamääränä 0,8 ny/ha ja vastaavasti 10-20 minuutin etäisyydellä 0,4 ny/ha. Yli 20 minuutin etäisyyden jälkeen oljen ja lannan kuljetuskustannuksia ei enää lasketa.
Pinta-alan vaikutus matkalukuihin
Matkalukujen kaavat on johdettu 2 hehtaarin suorakulmaisen (100 x 200 m) peltolohkon työnmenekin perusteella. Peltotyön suoritusaika hehtaaria kohden lisääntyy lohkon pinta-alan pienentyessä ja/tai lohkon muodon huonontuessa. Myös avo-ojitus lisää työnmenekkiä. Lohkon koon vaikutus sitä vastoin on otettu huomioon siten, että viljelytöiden työnmenekkiä eri pinta-aloilla on korjattu seuraavilla kertoimilla:
Taulukko 1. Lohkon koon vaikutus työnmenekkiin. (Hiironen 2012)
|
pinta-ala, ha |
kerroin |
|
0,5 |
1,33 |
Viljelykierto
Taulukoita laskettaessa on otettu huomioon päätuotantosuuntien vyöhykkeittäiset viljelykierrot (ks. kohta Käsitteitä ja lähtötietoja). Jos viljelykierto poikkeaa siinä esitetystä, ks. tämän tekstin lopusta kohta "Erikoistapaukset".
Yksikkökustannukset
Laskelmien lähtökohtana on, että työtä on suorittamassa vain yksi henkilö. Ihmistyön osalta viljelijän suorittama työ on katsottu omaksi työksi ja viljelytöissä kuten paalauksessa, perunan istutuksessa ja nostossa tarvittava aputyövoima vieraaksi työksi.
Traktorityötunnin hinta on määritelty marginaalikustannuksena, jolloin otetaan huomioon käyttökustannukset kokonaan, mutta peruskustannukset vain käyttötuntimäärän muutoksen osalta. Marginaalikustannukset on laskettu likiarvona ottaen huomioon käyttökustannukset lisättynä peruskustannusten puolella määrällä. Leikkuupuimurin työtunnin hinnoittelu on tehty vuokrakoneen mukaan.
Korvauksiin tarvittaessa tehtävät muutokset
Lohkon muoto ja ojitus
Lohkon muodon vaikutuksen matkalukuihin katsotaan olevan pieni ja sitä ei ole huomioitu laskennassa. Muodon ja avo-ojituksen vaikutus voidaan kuitenkin tarvittaessa huomioida kertomalla korvaus seuraavilla korjauskertoimilla. Muotoa kuvastaa ajokaistan pituus.
Tieluokka
Korvaustaulukoissa on matkan pituuden sijasta siirrytty matkaan keskimäärin kuluvan ajan (aika, min) käyttöön.
Pellon ja talouskeskuksen välinen etäisyys (min) selvitetään tavanomaisesti käytettävän tieyhteyden mukaan. Koska etäisyyshaitta korvataan matkoihin käytetyn ajan perusteella, on yhteen matkaan sisältyvien erilaatuisten tieosuuksien vaikutus otettava erikseen huomioon. Tieluokkien vaikutus matkaan kuluvaan aikaan voidaan huomioida joko kaavan tai tieluokkia selvittävän taulukon 2 avulla.
t = yhdensuuntaiseen matkaan kuluva aika, min
sn = tieluokan n mukainen etäisyys km
vn = tieluokan n mukainen nopeus km/h
Taulukko 2. Tieluokitus ja sitä vastaavat keskimääräiset nopeudet sekä korjauskertoimet suhteessa tieluokkaan III. Tieluokka määritetään toukokuun ja syys-lokakuun olosuhteiden mukaan. Pitkillä siirtymämatkoilla voidaan hyväkuntoisten teiden keskinopeutena käyttää jopa 30-40 km/h. Nopeus riippuu myös ajoneuvoyhdistelmästä.
|
Tieluokka |
Tien laatu |
keskinopeus |
korjauskerroin |
|
I |
Kestopäällystetty, suhteellisen leveä tie, ei jyrkkiä mutkia eikä suuria korkeuseroja. |
21 |
0,58 |
|
II |
Sorapintainen, kovapohjainen ja hyväkuntoinen tie. Tien kapeus tai muut tienkäyttäjät eivät oleellisesti vaikuta nopeuteen. |
18 |
0,69 |
|
III |
Hyväkuntoinen tilustie. Tie saattaa olla kapeahko, mutta pääosin kovapintainen. |
12,5 |
1,00 |
|
IV |
Huonokuntoinen tilustie (esim. pehmeä tai epätasainen pinta) peltotie, kulku yli pellon. |
8 |
1,60 |
Esimerkki 1
Peltopalstalle johtavan tien pituus on yhteensä 2,0 km, josta kestopäällystettyä tietä on 0,6 km, sorapintaista yksityistietä 1,2 km ja heikkokuntoista tilustietä 0,2 km. Määritä pellon ja talouskeskuksen välinen etäisyys (min) tieluokassa III.
Tieluokka taulukon avulla:
Tieluokka I, kerroin 0,58, matka 0,6 km
Tieluokka II, kerroin 0,69, matka 1,2 km
Tieluokka IV, kerroin 1,60, matka 0,2 km
Etäisyys: (0,58 * 0,6 + 0,69 * 1,2 + 1,60 * 0,2) / 12,5 * 60 = 7,2 min
Kaavalla:
Etäisyys: (0,6/21 + 1,2/18 + 0,2/8) * 60 = 7,2 min
Tarkkailumatkat
Viljelyksille suoritettavien tarkkailumatkojen lukumäärää ei laskelmissa ole otettu huomioon. Tarkkailumatkoja suoritetaan tilakohtaisesti mm. kasvinsuojeluruiskutusten ajankohdan tarkistamiseksi ja hukkakauran tarkkailemiseksi. Hukkakauran röyhylletulon jälkeen tarkkailumatkoja tehdään hukkakauralle alttiille pellolle noin kerran kahdessa viikossa. Tarkkailumatkoista aiheutuva kustannus saadaan kaavalla:
K = kustannus €/km
HA = autokustannus €/km
HT = työtunnin kustannus €/h
V = nopeus km/h
lkm = matkojen lukumäärä
Esimerkki 2
Tarkkailumatkoja on 10 henkilöautomatkaa/vuosi/peltoalue, autosta aiheutuva kustannus on 0,45 €/km, työtunnin hinta 11,7 €/h ja nopeus 60 km/h. Kaavan mukaan tämä vastaa 12,90 €/km/vuosi peltoaluetta kohden vuoden 2011 hintatason mukaan.
Vuokrapelto
Mikäli etäisyyshaitta lasketaan vuokrapellolle, tulee korvausta laskettaessa ottaa huomioon jäljellä oleva vuokra-aika. Jos vuokra-ajan jatkumisesta ei ole olemassa vakuuttavaa tietoa, pääomitusaika on jäljelle jäävä vuokra-aika. Jos pellon vuokrasopimus on tarkoitus uudistaa vuokra-ajan lopussa, tulee korvaus pääomittaa tavalliseen tapaan.
Erikoistapaukset
Erikoistapauksina tulevat lähinnä kysymykseen tilanteet, joissa uuden ja vanhan tilanteen matka-aikojen erotus on yli 10 minuuttia. Koska etäisyyshaitan matkojen laskenta perustuu tiettyyn viljelykiertoon (ks. kohta Käsitteitä ja lähtötietoja) eri etäisyysvyöhykkeillä, normaalitapauksessa ei yli 10 min etäisyydellä viljellä perunaa tai sokerijuurikasta. Jos kuitenkin tilalla viljellään pidentyneestä etäisyydestä huolimatta ko. juurikasveja, tulee korvausta maksaa erikoistapauksien taulukkoarvojen mukaan.
Lähteet
Carlegrim, Erik: Metoder för beräkning av antal färder för brukning av viss åkerareal. Meddelande från institut för fastighetsteknik, Kungliga tekniska högskolan. Stockholm Sverige 1963.
Hiironen, Juhana: Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta. Aalto-yliopisto, insinööritieteiden korkeakoulu, Väitöskirja 2012.
Kleemola Esa & Karttunen Janne & Kaila Eerikki & Laaksonen Kaija & Kirkkari Anna-Maija: Lohkon koon ja muodon sekä pellolla olevien esteiden taloudelliset vaikutukset. Työtehoseuran julkaisuja 368. Helsinki 2002.
Peltola, Antti & Orava, Reijo & Oksanen, Erkki: Lohkon koon ja muodon vaikutus peltotöiden työnmenekkiin. Työtehoseuran julkaisuja 214. Helsinki 1979.
Tenkanen, Aulis: Viljelmien tilussijoituksesta Suomessa. MMH:n julkaisu nro 47. Helsinki 1979.
Maatalouden työnormit. Työtehoseuran julkaisuja 222. Helsinki 1980.
Maataloustöiden standardiaikajärjestelmä. Helsinki 1980. Työtehoseuran maatalous- ja rakennusosaston moniste 1/1980
Kemppainen, Juha: Talouskeskusetäisyyden vaikutus pellon nettotuottoon kustannuslaskelmien valossa - vertailua kauppahintoihin. Maanmittaus nro 2 / 1987 s. 58 - 75.
Maatalouden työnormit. Työtehoseuran maatalous- ja rakennusosaston monisteita 2/1988. Helsinki 1988. 157 s.
Työtehoseuran maataloustiedotteet 4/1992 (411), 12/1992 (419), 14/1992 (421), 14/1993 (436), 6/1994 (443).