Ylityshaitta

Korvausten laskentaperusteet
    Matkojen lukumäärät
    Odotusaika
    Liikennemäärä
    Laskentakaava
    Yksikkökustannukset
Korvauksiin tarvittaessa tehtävät muutokset
    Risteyksen muoto ja laatu
    Keskivuorokausiliikenteen määrittäminen
Lähteet

Ylityshaitan korvausperusteena on ajanmenetys, joka aiheutuu riittävän pitkän välin odottamisesta ajoneuvojonossa, ylityksestä sekä traktorin jarruttamiseen ja kiihdyttämiseen menevästä ajasta. Vuotuisen ajanmenetyksen arvioimiseksi on tiedettävä kutakin peltolohkoa kohden tulevien ylitysten lukumäärä.

Jos tien molemmin puolin olevat pellot kuuluvat samaan viljelykiertoon, korvaukset käsitellään lohkonosien välisenä kulkuhaittana. Tällöin korvaus muodostuu sekä etäisyys- että ylityshaitasta.

Korvausten laskentaperusteet

Matkojen lukumäärät

Ylityshaitan laskennassa tarvittavien matkojen lukumäärät on laskettu samalla tavalla kuin etäisyyshaitan korvauksissa. Korvauksissa on huomioitu myös karjasta aiheutuvat lisäkustannukset.

Odotusaika

Keskimääräinen odotusaika ylitystä kohti riippuu ylityspaikan ohittavien ajoneuvojen lukumäärästä tiettynä aikayksikkönä sekä turvallisen ylityksen vaatimasta aikavälistä. Carlegrim (1963) on tutkinut liikennevirtoja ylityksen vaatiman keskimääräisen odotusajan määrittämiseksi. Korvauslaskelmissa on käytetty ylitykseen tarvittavana pienimpänä hyväksyttynä aikavälinä 16 sekuntia, kun ylitettävänä on vilkkaasti liikennöity yleinen tie. Jarrutuksen ja kiihdytyksen on arvioitu vievän keskimäärin 15 sekuntia ylitystä kohti pakollista pysähtymistä vaativissa risteyksissä.

Carlegrimin mukaan odotusaika 16 sekunnin hyväksytyllä aikavälillä yhtä ylitystä kohti saadaan kaavalla

v = odotusaika (sekuntia)
f = liikennemäärä (ajoneuvoa/minuutti)

Ylityksen vaatiman kokonaisaikamenetyksen saamiseksi on odotusaikaan vielä lisättävä jarrutuksen ja kiihdytyksen vaatima aika.

Liikennemäärä

Tarkasteltavan tieosan liikennemäärää kuvaa vuoden keskivuorokausiliikenne (KVL). Liikenteen vaihdellessa vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan lasketaan tässä viljelyskauden keskituntiliikenne (QTt) arkipäivien työaikana seuraavasti:

 Kaava - viljelyskauden keskituntiliikenne

K1 = kausivaihtelukerroin aikana 15.4 - 31.10
K2 = viikonpäivävaihtelukerroin (maanantai - perjantai)
K3 = tuntivaihteluindeksi klo 7.00 - 18.00

Taulukko 1. Viljelyskauden keskituntiliikenteen määrittämisessä käytetyt arvot.

 Kerroin

Valta- ja kantatiet

Muut maantiet

Keskimäärin

K1

1,13

1,13

1,13

K2
-maanantai-torstai
-perjantai

0,99
0,94
1,20

0,99
0,95
1,15

0,99

K3

1,53

1,55

1,54

 

Laskelmissa liikennemääränä käytetään viljelyskauden keskituntiliikennettä (QTt) muuttamalla se ajoneuvoksi per minuutti.

Laskentakaava

Taulukot on laskettu kaavalla, joka saadaan yhdistämällä edelliset kaksi kaavaa ja lisäämällä siihen matkojen lukumäärät ja työtunnin hinta.

 

U = ylityshaitan korvaus (€/ha)
M = matkojen lukumäärä (kpl/ha/vuosi)
H = traktorityötunnin hinta ajajan palkkoineen (€/h)

Lopullinen korvaus saadaan pääomittamalla em. vuosikorvaus haitan kestoajan mukaan.

Yksikkökustannukset

Laskelmien lähtökohtana on, että työtä on suorittamassa vain yksi henkilö. Ihmistyön osalta viljelijän suorittama työ on katsottu omaksi työksi ja viljelytöissä kuten paalauksessa, perunan istutuksessa ja nostossa tarvittava aputyövoima vieraaksi työksi.

Traktorityötunnin hinta on määritelty marginaalikustannuksena, jolloin otetaan huomioon käyttökustannukset kokonaan, mutta peruskustannukset vain käyttötuntimäärän muutoksen osalta. Marginaalikustannukset on laskettu likiarvona ottaen huomioon käyttökustannukset lisättynä peruskustannusten puolella määrällä. Leikkuupuimurin työtunnin hinnoittelu on tehty vuokrakoneen mukaan.

Korvauksiin tarvittaessa tehtävät muutokset

Risteyksen muoto ja laatu

Sekä kuljettajan arvioima ns. pienin hyväksytty aikaväli että vauhdin hidastuminen jarrutuksessa ja kiihdytyksessä riippuvat risteyksen muodosta ja laadusta. Taulukon 2 korjauskertoimilla voidaan korjata annettuja keskimääräisiä korvauksia risteyksen laadun vaihdellessa tai pakollisen pysähtymisen puuttuessa:

Taulukko 2. Liittymän laadun korjauskertoimet

 Pysähtyminen

Hyvä

Normaali

Huono

Pysähtymispakko
Ei pysähtymispakkoa

0,8
0,7

1,0
0,8

1,2
1,0

 

Liittymä katsotaan huonoksi, jos näkyvyys on heikko, yleisen ja yksityisen tien leikkauskulma ei ole läheskään kohtisuora tms.

Keskivuorokausiliikenteen määrittäminen

Tarkempaa tietoa keskivuorokausiliikenteestä löytyy Väyläviraston internetsivuilta https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/liikennemaarakartat (www.vayla.fi > Etusivu > Väylävirasto > Tietoa väylistä > Aineistot > Kartat > Tieverkon kartat > Liikennemääräkartat). Lisäksi löytyy liikenteen automaattisen mittausjärjestelmän (LAM) tuottamaa tietoa LAM-pisteittäin.

Tilastokeskus laskee vuosittain Tietilastoa, jossa on tietoa tiestön ja liikenteen tilanteesta Suomen maantieverkolla. Tilastossa tietoa voidaan jakaa alueittain ja aikasarjoin.  http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__lii__tiet/statfin… (saatavilla 29.6.2021)

Keskivuorokausiliikenteen määriä voidaan tarvittaessa muuttaa erilaisilla kausivaihtelukertoimilla (kts. Edellä otsikko liikennemäärä).

 

Lähteet

Carlegrim, Erik: Studier av trafikströmmar. Meddelande nr 9 från institut för fastighetsteknik, Kungliga tekniska högskolan. Stockholm Sverige 1963.

Välisalmi, Paavo & Mattila, Päivi & Asikainen, Rauno: Maa- ja metsätaloushaittojen ja vahinkojen arviointiperusteista lunastustoimituksissa. VTT, maankäytön laboratorio, tiedonanto 26. Espoo 1978.

Ersättning vid vägintrång på jordbruksfastighet. Vägverket, Juridiska sektionen. Sverige 1984.

Tarkkaileva liikennelaskenta 1984-1989. Tielaitoksen tutkimuksia 1/1990. Helsinki 1990.

Tiehallinto/tietilasto 2000. Tiehallinnon selvityksiä 59/2001.