Metsän hallintaoikeus

Metsänomistukseen kuuluu sekä omistus- että hallintaoikeus. Metsän luovutuksessa voidaan pidättää hallintaoikeus, jolloin metsän omistus siirtyy uudelle tai uusille omistajille, mutta metsän hallintaoikeus jää luopujalle / luopujille. Jos hallintaoikeus erotetaan muulle kuin omistajalle, jää omistajalle oikeus omistaa metsäkiinteistö, mutta ei oikeutta käyttää sitä. Hallintaoikeuden haltijalla on oikeus harjoittaa metsässä tuloa tuottavaa toimintaa ja saada siitä syntyvä tuotto, jollei luovutusasiakirjassa ole muuta määrätty.

Hallintaoikeuden haltija on siis varsinainen metsätalouden harjoittaja, eli hän saa puukauppatulot, maksaa metsänhoitokulut ja verot. Vallitsevan käsityksen mukaan hallintaoikeuden haltijalla on oikeus hakata metsää vuotuisen kasvun arvon verran (KKO:2006:80), mutta hän ei saa alentaa metsäomaisuuden arvoa "ylihakkuilla". Tilan käyvän arvon on oltava hallintaoikeuden päättymishetkellä vähintään sama kuin hallintaoikeuden alkamishetkellä.

Hallintaoikeuden sisältö on lainsäädännössä kuvattu perintökaaren 12 luvussa (Perintökaari 40/1965 12 luku 3 §):

   Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

   Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.

Näitä periaatteita on noudatettu muissakin tilanteissa kuin testamentilla saadussa käyttöoikeudessa. Metsälain mukaan hallintaoikeuden haltijalla on pääsääntöisesti vastuu hakkuun jälkeisestä metsän uudistamisesta.

Hallintaoikeuden pidättäminen on ollut melko yleinen keino alentaa saajan lahjaveroa kiinteistöjen lahjoituksissa. Se on kiinteistön omistajalle rasite, joka vaikeuttaa omistajan asemaa, estää omistajaa saamasta tuloa metsästä, voi kaventaa verovähennysmahdollisuuksia ja vaikeuttaa metsätilan myyntiä kolmannelle tai muita myöhempiä omistusjärjestelyjä.

Hallintaoikeuden arvo vähennetään tilan käyvästä arvosta ja siten myös lahjavero tai käytettävä kauppahinta alenevat.

Hallintaoikeuden haltijalla on oikeus olla suostumatta kiinteistön myyntiin.

Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen.

Elinikäinen hallintaoikeuden pidätys

Hallintaoikeuden arvon laskenta määritellään perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 10 §:ssä. Elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla luovutetun omaisuuden vuositulo hallintaoikeuden saajan iän mukaisella kertoimella. Jos hallintaoikeus luovutetaan yhteiseksi, sen arvo lasketaan nuoremman saajan mukaan.

Kertoimet ovat seuraavat:

Luovuttajan ikä, vuotta

Luku, jolla saatu vuositulo kerrotaan

Alle 44

12

45 - 52

 11

53 - 58

10

59 - 63

  9

64 - 68

  8

69 - 72

  7

73 - 76

  6

77 - 81

  5

82 - 86

  4

87 - 91

   3

92 ja yli

   2

 

Metsästä saatava todellinen vuositulo voi olla vaikeasti määritettävissä. Siksi voidaan käyttää Verohallinnon ohjeen mukaista laskennallista vuosituottoa, joka lasketaan kertomalla luovutetun metsän käypä arvo 5 %:n tuottokertoimella.

Esimerkki:

  • Vanhemmat lahjoittavat omistamansa tilan omistusoikeuden poikansa lapsille. He luovuttavat pojalleen metsän elinikäisen hallintaoikeuden. Metsätilan käypä arvo on tila-arvion perusteella 100 000 €.
  • Metsän tuotto on 5 % tilan käyvästä arvosta eli 5 000 €. Poika on 55-vuotias, joten ikäkerroin on taulukon mukaan 10. Tällöin hallintaoikeuden arvo on 10 x 5 000 € = 50 000 €.
  • Pojan lasten saaman lahjan arvo on 100 000 € - 50 000 € = 50 000 €.

Esimerkki:

  • Vanhemmat lahjoittavat omistamansa tilan omistusoikeuden poikansa lapsille. Itsellään he pitävät metsänsä elinikäisen hallintaoikeuden. Metsätilan käypä arvo on tila-arvion perusteella 100 000 €.
  • Metsän tuotto on 5 % tilan käyvästä arvosta eli 5 000 €. Vanhemmat ovat 78-vuotiaita, joten ikäkerroin on taulukon mukaan 5. Tällöin hallintaoikeuden arvo on 5 x 5 000 € = 25 000 €.
  • Pojan lasten saaman lahjan arvo on 100 000 € - 25 000 € = 75 000 €.

Määräaikainen hallintaoikeuden pidätys

Määräajaksi pidätetyn tai luovutetun hallintaoikeuden arvo lasketaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 10 §:n mukaan siten, että metsätilan laskennallinen vuosituotto eli 5 % tilan käyvästä arvosta kerrotaan hallintaoikeuden kestolla. Kestoksi katsotaan hallintaoikeuden alkamisvuoden jälkeiset täydet vuodet. Näin saatu arvo pääomitetaan hallintaoikeuden nykyarvoksi 8 %:n korkokannalla. Tarkemmat laskentaohjeet löytyvät Verohallinnon antamassa perintö- ja lahjaverotuksen arvostusohjeessa (Varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen, 14.12.2015 DnroA 182/200/2015).

Aiemmin mainitussa ohjeessa on myös valmiiksi lasketut pääomituskertoimet jokaiselle pidätyksen vuosimäärälle. Kertoimissa on otettu huomioon edellä kerrottu nykyarvon laskentaperiaate ja hallintaoikeuden kesto täysinä vuosina.

Esimerkkejä diskonttauskertoimista:

Hallintaoikeuden pidätyksen pituus, vuotta

Diskonttauskerroin

 5

3,99

10

6,71

15

8,56

20

9,82

Esimerkki:

  • Vanhemmat lahjoittavat omistamansa tilan omistusoikeuden poikansa lapsille. He luovuttavat pojalleen metsän hallintaoikeuden 5 vuodeksi. Metsätilan käypä arvo on tila-arvion perusteella 100 000 €.
  • Hallintaoikeuden arvo on pääomituskertoimella laskettuna 3,99 x 5 000 € = 19 950 €
  • Lasten lahjan arvo on 100 000 € - 19 950 € = 80 050 €

Määräaikaisen hallintaoikeuden pidättämisen diskonttauskerroin ei voi olla suurempi kuin saman henkilön elinikäisen hallintaoikeuden pidättämisen ikäkerroin. Esimerkiksi 75-vuotiaalla ikäkerroin on taulukon mukaan 6, ja jo 10 vuodeksi pidätetyn määräaikaisen hallintaoikeuden pääomituskerroin on 6,71.

Lähteet

Kiviniemi, M. ja Havia, P. 2016. Sujuvasti seuraavalle - metsän omistajan vaihdos. Metsäkustannus Oy. ss. 97-106.

Varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen, 14.12.2015 DnroA 182/200/2015