Siirtokustannusten korvaaminen
Taimihintojen vaikutus
Haaroittunut runko, rinnakkain tai ryhmänä kasvavat puut
Koristepuuna käytetyt hedelmäpuut
Istutuspaikan maaperä
Kasvillisuuden suojaava vaikutus
Kasvuston osavauriot
Juuristovauriot
Runkovauriot
Latvusvauriot
Haitalliset vieraslajit
Erot kaupunkipuiden ja pihapuiden arvioimisessa
Siirtokustannusten korvaaminen
Jälleenhankintakustannuksen sijaan voidaan korvata kasvin siirtokustannukset, mikäli kasvi todetaan siirtokelpoiseksi ja vuodenaika, paikka ja olosuhteet mahdollistavat siirron. Siirtokustannukset koostuvat työkustannuksista ja lisääntyneistä hoitokustannuksista. Siirtokustannuksia voidaan korvata enintään jälleenhankintakustannuksen verran. Käytännössä siirtokustannukset usein ylittävät jälleenhankintakustannukset ja siirron onnistuminen on epävarmaa, joten yleensä korvaukset määrätään jälleenhankintakustannusten perusteella.
Taimihintojen vaikutus
Arviointia varten on tarkistettava erityisesti harvinaisen lajin taimihinta ja verrattava sitä ohjeellisten korvausten pohjana olevaan hintaan. Mikäli eroa ilmenee, tehdään ohjeelliseen korvaukseen samansuuntainen korjaus. Lajikohtaisella hintakertoimella voidaan myös korjata kasvunopeudesta ja taimien hinnoista johtuvat erot.
Haaroittunut runko, rinnakkain tai ryhmänä kasvavat puut
Haaroittunut runko, rinnakkain tai ryhmänä kasvavat puut luetaan arvioinnissa yhdeksi koristepuuksi, jos niiden latvukset muodostavat yhden kokonaisuuden. Puun koko määritetään vahvimman rungon perusteella.
Koristepuuna käytetyt hedelmäpuut
Koristepuuna käytetyt hedelmäpuut arvioidaan niiden koristearvon perusteella.
Istutuspaikan maaperä
Istutuspaikan maaperä vaikuttaa istutuskustannuksiin. Kun kasvupaikan valmistaminen vaatii keskimääräistä suuremmat kustannukset, on korvauksia korotettava harkinnan mukaan.
Kasvillisuuden suojaava vaikutus
Pihapuiden vaikutusta maisemaan, pienilmastoon ja meluun on kuvattu julkaisussa Pihapuuopas (Turun kaupunki 2017). Sen mukaan kasvillisuus imee parhaiten korkeataajuisia ääniä, jotka häiritsevät ihmiskorvaa eniten. Melunvaimennuksen tehoa parantavat mm. suuret, kovapintaiset ja karheat lehdet, puun tiivis rakenne ja tiheät oksa- ja lehtimuodot, paksut rungot, maahan ulottuva oksisto ja lehdistö, ikivihreys sekä kerroksellisuus. Kasvillisuus ja puusto toimivat julkaisun mukaan yleensä myös psykologisena melunvaimentajana (melulähde ei näy maisemassa).
Kasvuston osavauriot
Rakennustöiden aikana kasville voi aiheutua vaurioita, jotka vaikeuttavat kasvin tulevaa kasvua. Kasvia ei tällöin menetetä kokonaan, minkä vuoksi vain osavaurio korvataan. Korvaus osavauriosta määritetään kasvin vaurioitumisasteen perusteella. Koristepuiden osavaurioita ja niiden vaikutuksia puun taloudelliseen arvoon on käsitelty kaupunkipuiden arvonmääritysmallissa KAM ’19. Kun juuristosta, rungosta tai latvuksesta on vaurioitunut yli puolet, puu on käytännössä poistettava kokonaan, jolloin arvon aleneminen on yhtä suuri kuin puun taloudellinen arvo ennen vaurioitumista (Tajakka 2019).
Juuristovauriot
Juuriston tuhoutumista tapahtuu kaivutöiden yhteydessä. Avoimiksi kaivettuja juurenpäitä ei saa jättää kuivumaan. Kaivanto voidaan ulottaa puun tuhoutumatta lähemmäksi syväjuurisia puita (esim. tammi, lehmus) kuin hajajuurisia puita. Jos suurin osa juurista on tuhoutunut, kuolee puu todennäköisesti. Juuristovauriotapauksissa tuhoutumisriski arvioidaan juuriston vaurioprosentin, puulajin ja suoritettujen suojaamistoimenpiteiden perusteella.
Puulajien sietokyky maanpinnan korottamiseen vaihtelee. Erityisen arkoja ovat pintajuuriset kasvit kuten esimerkiksi koivu ja kuusi. Täytemaaksi valittavan maa-aineksen on oltava ilmavaa ja hyvin vettä läpäisevää.
Runkovauriot
Runkovauriot ovat tyypillisiä osavaurioita. Ruhjeen syvyys ei ole niin merkittävä kuin sen laajuus rungon ympärillä. Arviointiperusteena voidaan käyttää vaurioituneen osan mittaa koko rungon ympärysmitasta. Vaurion laajuus rungon pituussuunnassa tulee vasta silloin merkitykselliseksi, kun se ylittää kehämitan kolminkertaisesti.
Latvusvauriot
Latvusvaurio määritetään menetettyjen oksien perusteella. Korvausta arvioitaessa on muistettava, että latvuksen ylimmät osat ovat tärkeämpiä puulle kuin isot alaoksat. Puun leikkaus ja jälkihoito on tehtävä ammattitaidolla.
Haitalliset vieraslajit
Pihoilla kasvaa toisinaan kasvilajeja, jotka on nykyisin luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Koko EU:n alueella haitallisiksi säädetyt vieraslajit on määritelty EU:n vieraslajiasetuksessa (1143/2014). Suomessa kansallisesti haitallisiksi säädetyt vieraslajit on määritelty vieraslajilaissa (1709/2015) ja -asetuksessa (704/2019). Tietoa haitallisista vieraslajeista löytyy vieraslajit.fi -sivustolta. Haitalliset vieraslajit on tarkoitettu hävitettäviksi, joten niihin kuuluvan kasvin poistamisesta ei voida katsoa aiheutuvan taloudellista menetystä.
Erot kaupunkipuiden ja pihapuiden arvioinnissa
Arviointi- ja korvaustiedot -sivuston mukainen pihapuun arvonmääritysmalli ja Viherympäristöliiton julkaisema kaupunkipuun arvonmääritysmalli KAM ’19 (Tajakka 2019) on laadittu kokonaan erilaisten kohteiden arviointiin. Lunastustilanteissa korvausarvioinnin kohteina olevat koristepuut ovat tyypillisesti rakennuspaikkojen pihapuita. Arviointi- ja korvaustiedot -sivuston arvonmääritysmalli on tarkoitettu tällaisten kohteiden arviointiin. Kaupunkipuiden arvonmääritysmallilla arvioitavat puut ovat yleensä sen sijaan säännöllistä ja ammattimaista hoitoa edellyttäviä katu- ja puistopuita. Mitä enemmän pääomaa sijoitetaan puun kasvattamiseen kasvupaikalla, sitä suurempi on sen kustannusarvo.
KAM ’19 on tarkoitettu käytettäväksi rakennetussa kaupunki- ja taajamaympäristössä kasvavan katu-, puisto- tai pihapuun taloudellisen arvon määrittämiseen. Malli ei ole sellaisenaan käyttökelpoinen lunastusten yhteydessä korvattavien pihapuiden arvioimiseen (Tajakka 2019).
Sekä Arviointi- ja korvaustiedot -sivuston mukainen pihapuun arvonmääritysmalli että Viherympäristöliiton laatima kaupunkipuun arvonmääritysmalli perustuu puun kasvattamiseen uhrattuihin kustannuksiin ja näille kustannuksille laskettavaan korkoon. Pihapuun arvonmääritysmallissa puun hoitokustannukset on katsottu niin vähäisiksi, ettei niitä ole huomioitu mallissa lainkaan, kun taas kaupunkipuiden mallissa juuri hoitokustannukset muodostavat merkittävän osan puun arvosta.