Viljelijätukijärjestelmän huomioonottamisesta

Tukien merkitys jyvityksen kannalta

Pääosa maatalouden viljelijätuista on pinta-alaan sidottuja. Tuen määrä riippuu maantieteellisestä sijainnista, viljeltävästä kasvista ja tietyissä tuissa viljelijän sopimista ns. lisätoimenpiteistä. Kun osa pellon tuotosta tulee hehtaarikohtaisena tukena, on pellon luontaisen tuottokyvyn osuus lopullisesta tuotosta vähentynyt. Tosin nykytekniikalla, lannoitteilla ja kasvinsuojeluaineilla pystytään satotasoa nostamaan, mutta eri asia on näiden toimenpiteiden kannattavuus yksittäisen tilan kohdalla.

Jyvityksen kannalta ongelmallisinta on se, voidaanko tuet katsoa pitkäaikaisesti vaikuttaviksi tekijöiksi. Tukimäärät ovat suuntaa antavina tiedossa vain noin 5 vuoden jaksoille etukäteen. Tukiehdot viljelykasvia ja kesannointia ajatellen saattavat muuttua hyvinkin radikaalisti siirtymäaikojen jälkeen. Yleiset kehitystrendit tulisi myös ottaa huomioon (mm. maailmanmarkkinahintojen kehitys).

Mikäli viljelijätuet katsotaan pitkäaikaisesti pellon tuottoon vaikuttaviksi tekijöiksi, voidaan tukien vaikutus ottaa huomioon arvioinnissa ja jyvityksessä
-    suoraan pellon arvoon vaikuttavana tekijänä
-    pellon tuottokykyyn vaikuttavana erikoistekijänä tai
-    erillisenä korvaustekijänä.

Tukioikeuden arvo 

Maatalouden viljelijätuet vaikuttavat maatalousmaasta saatavaan tuottoon ja pääomittuvat pellon arvoon. Perustukioikeus yhdessä tukikelpoisen maatalousmaan hallinnan kanssa on perustuen ja muiden suorien EU-tukien saamisen edellytyksenä. Perustukioikeus voidaan siirtää viljelijältä toiselle myymällä, vuokraamalla, lahjoittamalla tai perintönä. Tukioikeus on irtainta omaisuutta. 

Tukioikeuden käyvästä arvosta ei ole saatavissa kauppoihin perustuvia tilastotietoja. Tukioikeuteen perustuvat tuotannosta irrotetut suorat tuet (irtainta omaisuutta) ovat AB alueella noin 199 €/ha/vuosi ja C-alueella noin 173 €/ha/vuosi (vuosi 2021). Peltokaupoissa myydään yleensä korvauskelpoiseksi luokiteltua peltoa ja kaupassa seuraa peltoalaa vastaava määrä tukioikeuksia. Pellon tukikelpoisuus pääomittuu siten pellon arvoon. Tukioikeudet myydään yleensä verotuksellisista syistä erikseen irtaimena omaisuutena, minkä vuoksi tukioikeuden vaikutus ei näy kauppahintatilaston yksikköhinnassa. Muut viljelijätuet riippuvat pellon tukikelpoisuudesta, tuotantosuunnasta ja viljelijän sopimista sitoumuksista. Niiden vaikutus tuottoon on tukioikeuksiin perustuvia tukia suurempi. 

Verohallinnon ohjeiden mukaan irtaimena myytävän tukioikeuden maksimiarvona voi käyttää tukialueella AB 1060 €/ha ja tukialueella C 810 €/ha. Verohallinnon laskelma perustuu tukioikeuden tuottoarvoon. (Verohallinto 2021)

Tukioikeudet vaihtuvilla tiluksilla

Tukioikeuksia on mahdollista saada lisää tilusjärjestelyjen yhteydessä. Tilusjärjestelyt on mainittu va-paaehtoisena varantoperusteena valtioneuvoston asetuksessa 59/2015 (5 §).

VA 59/2015 Perustukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä

5 §, Tukioikeuksien myöntäminen kansallisesta varannosta tilusjärjestelyiden perusteella

Tukiasetuksen 30 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti kansallisesta varannosta voidaan myöntää hakemuksesta tukioikeuksia aktiiviviljelijälle, joka on saanut hallintaansa vähintään viisi aaria lisää tukikelpoista maatalousmaata vuoden 2006 tukihaun jälkeen valmistuneiden tilusjärjestelyjen perusteella, jos pinta-alan kasvua ei ole aiemmin otettu huomioon tukioikeuksien lukumäärässä. Tukioikeudet voidaan myöntää tilusjärjestelyjen

perusteella kasvaneelle tukikelpoiselle pinta-alalle riippumatta siitä, onko alalle aikaisemmin vahvistettu tukioikeuksia.

Edellä 1 momentissa tilusjärjestelyillä tarkoitetaan:

1) kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 8 luvun mukaista tilusvaihtoa ja 9 luvun mukaista uusjakoa;

2) kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 23 §:n mukaista tilusjärjestelyä;

3) maantielain (503/2005) 63 §:n mukaista tilusjärjestelyä;

4) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) 38 a §:n mukaista tilusjärjestelyä;

5) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 2 §:n mukaista tilusjärjestelyä;

6) ratalain (110/2007) 53 §:n mukaista tilusjärjestelyä.

Jos on kyse kiinteistönmuodostamislain 9 luvussa tarkoitetusta uusjaosta, tukioikeudet voidaan myöntää 1 momentin mukaisesti mainitun lain 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusjärjestelyiden perusteella.

Peruslohkon korvauskelpoisuus 

Tilusjärjestelyn yhteydessä hallintaan tulleita korvauskelvottomia peltoaloja on mahdollista saada korvauskelpoiseksi enintään 5 hehtaarin asti. Tämä edellyttää kuitenkin, että viljelijän hallinnasta on poistunut korvauskelpoisia peltoaloja. Korvauskelpoisuuden myötä pelloille on mahdollista saada luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta ja kansallisia hehtaaritukia.

235/2015_A ympäristökorvauksesta. ”5 §. Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus. Ympäristösitoumukseen voidaan sisällyttää sitoumusta annettaessa ja sitoumuskauden aikana viljelijän hakemuksesta peltoala, joka on ollut tukikelvoton sekä maatalouden ympäristötuessa että luonnonhaittakorvauksessa ja joka on tullut sitoumuksen antavan viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. Näitä viljelijän hallintaan tulleita korvauskelvottomia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä korvauskelpoisiksi vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut 4 §:n 1—2 momentissa tarkoitettuja korvauskelpoisia peltoaloja.” (5 § 1 mom), 
Edellä 1—4 momentissa tarkoitettuja aloja ja korvauskelpoisia aloja, jotka ovat tulleet viljelijän hallintaan ympäristökorvaukseen sitoutumattomalta viljelijältä, saadaan lisätä ympäristösitoumukseen valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen vuosina 2016, 2017 ja 2018 enintään viisi hehtaaria. Jos ympäristösitoumuksen kohteena oleva ala on alle viiden hehtaarin, lisättävä ala voi olla enintään yksi hehtaari. Jos lisättävä ala on enimmäiskokoa suurempi, viljelijä saa an-taa uuden ympäristösitoumuksen vuosina 2016—2020 vuosittaisen tukihaun yhteydessä valtion talousarvion määrärahojen rajoissa. Jos uutta sitoumusta ei anneta, edellä mainittuja aloja on viljeltävä sitoumuksen ehtojen mukaisesti ilman korvausta. (5 § 4 mom)

Tilusten vaihtumisen ajankohdan merkityksestä

Tilusten vaihtuminen on ajoitettava sellaiseen vuodenaikaan, että omistusta koskevat velvoitteet täyttyvät. Peltojen osalta tilusten vaihtuminen on syytä ajoittaa kasvukausien väliselle ajalle siten, että maataloustukien haut ja peltojen kunnostustoimet voi tehdä mahdollisimman sujuvasti.