Hoidettu viljelemätön pelto (tukitermi)
Kasvulohko (vuosilohko)
Kesantopelto (tukitermi)
Keskietäisyys
Kiinteistön palsta (rekisteripalsta)
Käyttökustannus
Leimikko
Luonnonhoitopelto (tukitermi)
Maatila
Marginaalikustannus
Metsikkö
Metsälö
Pelto (tukitermi)
Peltokasvi
Peltolohko
Peltolohkoryhmä
Peruskustannus
Peruslohko
Pientareet
Suojakaista
Suojavyöhyke
Talous- eli käyttöyksikkö
Tilatyyppi
Tuotantolohko
Viljelmä
Viljelytekninen päiste (tukitermi)
Vuokrakustannus
Vuosikustannus
Hoidettu viljelemätön pelto (tukitermi)
Hoidetulla viljelemättömällä pellolla tarkoitetaan tuotantoon käyttämätöntä kesantopeltoa. Tällainen pelto on säilytettävä tuotantokunnossa. Sillä voidaan tehdä kunnostustoimenpiteitä kuten salaojitusta sekä valtaojien kaivausta ja perkausta.
Kasvulohko (vuosilohko)
Peltoalue, jolla kasvinviljelytyöt suoritetaan ajotekniikan ja ajoituksen suhteen yhtenäisesti ja jota viljellään yhtenä viljelykierron osana.
Tukiterminä: Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain.
Kesantopelto (tukitermi)
Kesantopellolla tarkoitetaan tuotantoon käyttämätöntä peltoa, joka on viher-, sänki- tai avokesantoa. Kesannoilla on erilaisia hyödyntämistapoja ja hoitovelvoitteita.
Keskietäisyys
Talouskeskuksen ja tuotantolohkojen teitä pitkin mitattujen etäisyyksien keskiarvo.
Kiinteistön palsta (rekisteripalsta)
Oikeudellisten kiinteistörajojen tai vesitilusten täydellisesti ympäröimä alue.
Käyttökustannus
Käyttökustannuksen katsotaan sisältävän poltto- ja voiteluainekustannuksen sekä kunnossapitokustannuksen. Traktoriin liitettävien työkoneiden vuotuisena kunnossapitokustannuksena on laskemissa käytetty 3-5 % koneen hankintahinnasta. Traktorilla vastaava prosenttiluku on 3.
Leimikko
Hakattavaksi leimattu metsikkö tai metsikköryhmä, jolta puusto korjataan ja kuljetetaan samanaikaisesti samalle lähivarastoalueelle.
Luonnonhoitopelto (tukitermi)
Luonnonhoitopeltojen tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta edistämällä luonnonvaraisten lajien elinolosuhteita ja tarjoamalla luonnonvaraisille eläimille ravintoa, sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja peltoympäristössä.
Luonnonhoitopelto voi olla monivuotinen nurmipelto tai monimuotoisuuspelto. Monimuotoisuuspeltoja on kolmea tyyppiä: riistapelto, maisemapelto ja niittykasvipelto.
Maatila
Viljelmän tai metsälön muodostama talousyksikkö, joka käsittää yhden tai useampia rekisteritiloja ja niiden osia.
Marginaalikustannus
Marginaalikustannuksessa otetaan huomioon käyttökustannukset kokonaan, mutta peruskustannukset vain käyttötuntimäärän muutoksen osalta.
Metsikkö
Pienin metsänhoidollisesti yhtenäinen metsäalue. Tärkeimpiä metsiköiden erotteluperusteita ovat puuston kehitysluokka, toimenpidetarve, kangas- ja turvemaan raja, vaikeasti ylitettävä tie, valtaoja- tai puro sekä kuljetussuuntaan vaikuttava mäenharjanne.
Metsälö
Metsätalouteen käytettävä talous- eli käyttöyksikkö
Pelto (tukitermi)
Pellolla tarkoitetaan kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa (täydentävät ehdot). Peltoa on myös kasvihuoneiden ja kiinteiden tai liikutettavien katteiden alainen maa, jos niissä harjoitetaan peltokasveiksi luokiteltujen kasvien tuotantoa. Myös kasvimaa on peltoa.
Tukiasetuksen (240/2011) mukaan pelloksi luetaan: käytössä oleva maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyala; hoidettu viljelemätön pelto; tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu maatalousmaa; kasvimaa; sekä kotieläintukien osalta käytössä oleva luonnonniitty ja -laidun sekä avoin hakamaa.
Peltokasvi
Peltokasveja ovat pääsääntöisesti alle viiden vuoden viljelykierrossa olevat kasvit. Tällaisia ovat mm. nurmikasvit (pois lukien pysyvät laitumet), viljat, öljykasvit, valkuaiskasvit sekä muut yksivuotiset kasvit kuten peruna ja sokerijuurikas. Yksittäisten kasvilajien kuulumisen peltoalaan voi tarkistaa Ruokaviraston internetsivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/kasvilista…
Peltolohko
Peltoalue, jota viljellään pääsääntöisesti yhtenä kasvulohkona.
Peltolohkoryhmä
Peltolohkot, jotka ovat viljelykierron samassa vaiheessa ja joita koskevat työmatkat voidaan yhdistää.
Peruskustannus
Peruskustannus sisältää koneen poisto-, korko-, säilytys- ja vakuutuskustannuksen. Arviointi- ja korvaustiedot tietovarannossa koneiden peruskustannukset on laskettu käyttäen pääsääntöisesti 10 vuoden kuoletusaikaa ja 5 %:n korkoa.
Peruslohko
Yhden viljelijän omistama yhtenäinen viljelyalue, joka rajoittuu luontaisesti joko ojaan, puroon, metsään, tiehen, kunnan rajaan tai vastaavaan (tukitermi). Peruslohkolla voi olla vain yhtä maankäyttölajia ja vain yksi tilatukiominaisuus.
Peruslohkon alasta vähennetään peltoalueen vesakoituneet alueet, rakennukset tontteineen, metsäkuviot, kivirauniot, kantokasat, lammikot ym. pellolla olevat viljelyesteet. Pienin pinta-alatukiin hyväksyttävä peruslohko on vähintään 0,05 ha.
Peruslohkoa rajaava oja on leveydestä riippumatta nimeltään reunaoja. Mikäli sarkaoja yhdessä ojan viljelemättömän pientareen kanssa on enintään 3 metriä, kuuluvat ne peruslohkon alaan.
Pientareet
Maatalouden täydentävien ehtojen eli viljelytukien saannin perusvaatimusten mukaan valtaojien ja vesistöjen varsilla on oltava vähintään 1 metrin muokkaamaton ja kasvipeitteinen piennar pellon puolella.
Pientareen tulee olla kasvipeitteinen (nurmi-, heinä- tai niittykasveja) eikä sitä saa muokata tai käsitellä torjunta-aineilla. Piennarta ei tarvitse niittää, mutta vesakoituminen on estettävä. Sadon saa hyödyntää. Lisäksi peruslohkon kaikille reunoille on mahdollista jättää viljelemätön monimuotoisuuspiennar, jonka hoitovelvoitteet ovat samat kuin pientareilla.
Peruslohkon reunoilla olevat pientareet lasketaan peruslohkon pinta-alaan tietyin ehdoin. Lohkon alaan kuuluville pientareille maksetaan samat tuet kuin muullekin lohkolle. Piennar saa olla enintään kaksi metriä leveä ojan niskasta kasvuston reunaan, jos reunaoja on yli kolme metriä leveä. Jos reunaoja on alle kolme metriä leveä, piennar saa olla kaksi metriä ojan keskeltä kasvuston reunaan. Ympäristötuen ehtojen mukaiset pientareet ja monimuotoisuuspientareet saavat kuitenkin olla keskimäärin enintään kolme metriä leveitä mitattuna ojan niskasta kasvuston reunaan.
/ Erland Marko, Pientareiden ja suojakaistojen vaikutukset viljelyn taloudelliseen tulokseen ja työnmenekkiin, 19.4.2010. Teho./
Suojakaista
Peltoalueen ja vesistön välinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen alue, jonka leveys on vähintään kolme metriä. Ympäristötuen yksi perusehto.
Valtaojaa suurempien vesiuomien varteen ja talousvesikaivojen ympärille on perustettava
monivuotisen kasvillisuuden peittämä suojakaista, joka voi olla 3 - 10 metriä leveä. Yli 3 metriä leveä suojakaista erotetaan omaksi kasvulohkoksi. Se on pidettävä hoidettuna; sadon saa käyttää hyödyksi, mutta korjuuvelvoitetta ei ole. Erillisenä kasvulohkona ilmoitettu suojakaista saa normaalit tuet, jos lohkon pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria.
Lohkon reunoilla olevat pientareet ja suojakaistat helpottavat lohkon viljelyä. Kun koneilla ei tarvitse ajaa tarkasti ojan reunaa myöten, voidaan työnopeutta nostaa. Kääntyminen peltolohkon kulmissa ja päisteissä helpottuu, kun pientaretta tai suojakaistaa voi käyttää hyödyksi. Myös peltolohkon reunassa tai ulkopuolella olevien esteiden aiheuttamat haitat ja törmäyksen aiheuttaman konerikon riski vähenevät.
/ Erland Marko, Pientareiden ja suojakaistojen vaikutukset viljelyn taloudelliseen tulokseen ja työnmenekkiin, 19.4.2010. Teho./
Suojavyöhyke
Peltoalueen ja vesistön välinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen alue, jonka leveys on keskimäärin 15 metriä. Ympäristötuen erityistukimuoto.
Talous- eli käyttöyksikkö
Taloudellisesti tai hallinnollisesti itsenäinen maankäyttöyksikkö (esim. maatila, tontti).
Tilatyyppi
Viljelijän on ympäristötukeen sitoutuessaan ilmoitettava maatilansa joko kasvinviljelytilaksi tai kotieläintilaksi. Kotieläintilalla on oltava tuotantoeläimiä vähintään 0,4 eläinyksikköä ympäristötukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 eläinyksikköä. Muut tilat katsotaan kasvinviljelytiloiksi.
Tuotantolohko
Yleiskäsite kasvilohkolle ja metsikölle tms.
Viljelmä
Maatalouteen käytettävä talous- eli käyttöyksikkö
Viljelytekninen päiste (tukitermi)
Kasvulohkon päisteessä voi viljelyteknisistä syistä olla keskimäärin enintään 3 metriä leveä päiste, joka lasketaan mukaan viljelyalaan. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että päiste kuuluu kasvin normaaliin viljelytapaan. Peltokasvien viljelytapaan kylvämättömät päisteet eivät kuulu. Alueen leveys mitataan kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan tai lohkon reunaan.
Jos viljelyteknisistä syistä jätetty päiste on edellä mainittua leveämpi, on koko päistealue erotettava omaksi kasvulohkokseen. Jos päisteessä on keskimäärin kolmen metrin levyinen suojakaista ja sen lisäksi viljelyteknisistä syistä jätetty alue, on ne kumpikin erotettava omiksi kasvulohkoikseen, jos viljelyteknisistä syistä jätettävälle alueelle ei ole kylvetty nurmikasvien siementä.
Vuokrakustannus
Koneen vuokrasta aiheutuva kustannus. Arviointi ja korvaustiedot tietovarannossa koneen vuokrakustannuksen likiarvona on käytetty koneen perus- ja käyttökustannuksen summaa (/h) lisättynä korkovaatimuksella (7 %).
Vuosikustannus
Koneen vuosikustannus sisältää sen perus- ja käyttökustannukset.