Ennenaikainen hakkuu: odotusarvopuusto ja taimikot
Hukkaan menneet metsähoitotyöt
Tuuli-, kuivumis- ja hyönteisvahingot (pitkäaikaisempi haitta)
Kausivahinko (merkitys lienee vähäinen)
Muut metsätalousvahingot (esim. kasvutappio)
Ennenaikainen hakkuu: odotusarvopuusto ja taimikot
Nauhamaisissa lunastuksissa metsän arviointi perustuu yleensä maapohjan ja puuston erillisarviointiin, jolloin puustoa koskeva korvaaminen perustuu ensisijaisesti odotusarvon korvaamiseen. Odotusarvoon sisältyy metsikön kehitysvaiheen mukaisesti esimerkiksi hakkuuarvoa tai kustannusarvoa.
Tavallisimmin puustokorvaukset aiheutuvat siitä, että metsikkö joudutaan lunastamaan tai hakkaamaan keskenkasvuisena.
Hakkuuarvoon perustuva arviointi
Jos maanomistaja korjaa lunastettavan alueen puuston, hakkuuarvoa ei ole tarpeen määrittää.
Jos puusto lunastetaan alueen mukana, hakkuuarvo määritetään myyntikelpoiselle puustolle normaalisti puutavaralajeittain. Varttuneelle puustolle käytetään lähiajan toteutuneita kantohintoja ja nuorelle puustolle pidemmältä jaksolta tasoitettuja reaalisia kantohintoja.
Nauhamaisissa lunastuksissa odotusarvo määritetään pelkkänä hakkuuarvona uudistuskypsissä ja vajaatuottoisissa metsiköissä sekä yleensä myös siemenpuu- ja suojuspuumetsiköissä sekä varttuneissa kasvatusmetsiköissä. Hakkuuarvo määritetään yleensä myös nuorille metsille odotusarvon arvioimista varten.
Ennenaikainen hakkuu
Ennenaikainen hakkuu aiheuttaa vahinkoa kasvatusvaiheen metsiköissä. Hoidetuissa kasvatusvaiheen metsiköissä odotusarvo on hakkuuarvoa suurempi. Vahinko arvioidaan lähtötiedoista riippuen käyttämällä hyväksi valmiiksi laskettuja taulukkoarvoja, joita on saatavilla odotusarvokertoimista, odotusarvolisistä ja taimikoista. Jos maanomistaja on korjannut puuston tai se on erikseen korvattu hakkuuarvon perusteella, on hakkuuarvon osuus vähennettävä odotusarvosta.
Odotusarvokerrointa käytettäessä saadaan puustosta odotettavissa olevien tulojen nykyarvo. Puuston odotusarvo saadaan kertomalla hakkuuarvo odotusarvokertoimella. Hakkuuarvo lasketaan hakkuukertymän ja puutavaralajijakautuman perusteella. Puutavaralajit hinnoitellaan pitkän ajan reaalisilla keskihinnoilla varsinkin, jos puustoa ei ole tarkoitus realisoida nopeasti. Odotusarvokerrointen käyttö ei ole suositeltavaa taimikko- tai riukuvaiheen äskettäin sivuuttaneissa metsiköissä eikä metsiköissä, joissa harvennushakkuut on laiminlyöty.
Odotusarvokertoimet saadaan Tapion julkaisemista summa-arvomenetelmän taulukoista. Jos taulukon odotusarvokerroin on yksi tai odotusarvolisää ei ole ilmoitettu, määritetään puuston arvo hakkuuarvona. Taulukkoarvot edustavat säännöllisesti hoidettuja, hyvälaatuisia ja suhteellisen tasaikäisiä puustoja.
Odotusarvolisä saadaan odotusarvon ja hakkuuarvon erotuksena. Jos tie- ja voimajohtolinjojen lunastuksissa ja metsävahingoissa kasvatusmetsän puusto jää alueen omistajalle, korvataan enneaikaisesta hakkuusta aiheutuva vahinko pelkkänä odotusarvolisänä. Mikäli puusto on arvioitu ennen hakkuuta tai hakatun puuston määrä on muuten tiedossa, odotusarvolisä saadaan kertomalla hakkuuarvo odotusarvokertoimella, josta on vähennetty 1.
Summa-arvomenetelmän taulukoissa odotusarvolisät on esitetty euromääräisinä. Odotusarvolisät on laskettu siten, että noin 20-30 -vuotiaan puuston arvo voidaan määrittää joko taimikon arvona tai puustolle lasketun hakkuuarvon ja taulukon odotusarvolisän summana.
Odotusarvolisät saadaan Tapion julkaisemista summa-arvomenetelmän taulukoista. Taulukkoarvot edustavat säännöllisesti hoidettuja, hyvälaatuisia ja suhteellisen tasaikäisiä puustoja.
Taimikon kustannusarvo ilmaisee sen kustannuksen, joka aiheutuu uuden hyvälaatuisen taimikon perustamisesta nykyhinnoin. Kustannusarvo riippuu taimikon syntytavasta ja sen perustamiskustannuksista. Taimikon kehittyessä alkaa arviointiaikaan diskontattujen nettohakkuutulojen nykyarvo vaikuttaa yhä määräävämmin taimikon arvoon. Tämän vuoksi eri tavalla syntyneistä taimikoista maksettavien korvausten tulee tasoittua taimikon kehityksen myötä.
Vaikka taimikoiden arvot on laskettu taulukoissa odotusarvoperusteisesti, ne ilmaisevat myös sen kustannuksen, joka aiheutuu uuden hyvälaatuisen taimikon perustamisesta nykyhinnoilla.
Taimikon kustannusarvo saadaan Tapion julkaisemista summa-arvomenetelmän taulukoista. Arvot soveltuvat hoidettujen ja täystiheiden taimikoiden korvausten perustaksi.
Hukkaan menneet metsänhoitotyöt
Päivitetty 1/2025
Tehtyjen metsänhoitotöiden taloudellisia menetyksiä tapahtuu lähinnä lunastustoimituksissa, mutta myös muissa kiinteistötoimituksissa.
Tällaisia menetyksiä ovat
- pystykarsinnan
- metsänlannoituksen
- kunnostusojituksen ja
- metsätien rakentamisen ja kunnossapidon kustannukset.
Lisäksi menetyksiä syntyy metsän uudistamisen ja puuston taimikkovaiheen metsänhoitotöiden:
- uudistusalan muokkauksen ja raivauksen
- taimikon hirvikarkotteella suojauksen
- täydennysviljelyn ja
- heinäntorjunnan yhteydessä.
Hukkaan menneet metsänhoitotyöt arvioidaan ja korvataan kustannusperusteisesti. Metsäomistajan tulee esittää korvausvaatimus kustannuksineen toimituksessa.
Metsänhoitotöiden kustannuksista saa tietoa paikallisilta metsäalan toimijoilta tai Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.
Kiinteistötoimituksissa tapahtuu usein lunastusalueella maankäyttötavan muutos metsätalouskäytöstä muuhun maankäyttömuotoon esimerkiksi käyttöoikeuden lunastuksissa. Näissä yhteyksissä ei aiheudu maksettujen metsätalouden tukien takaisinperintää. Vastaavasti maa-alueen palatessa muusta käyttömuodosta metsätalouskäyttöön, sille ei synny metsälain mukaista uudistamisvelvoitetta.
Pystykarsinta
Pystykarsinta on kuolleiden ja elävien oksien karsintaa kasvatettavista puista. Toimenpiteen tavoitteena on lisätä arvokkaiden oksattomien tyvitukkien määrää hyvälaatuisissa metsiköissä ja parantaa metsikön taloudellista tuottoa. Karsinnassa poistetaan oksat tyvitukin pituudelta, jolloin oksakohtien umpeenkasvun jälkeen puuhun alkaa muodostua oksatonta puuainesta.
Hukkaan menneet pystykarsinnan kulut korvataan kustannusperusteisesti. Metsäomistajan tulee esittää korvausvaatimus kustannuksineen toimituksessa.
Metsänlannoitus
Puuston kasvuun vaikuttavat ympäristöolot ja maaperän ominaisuudet. Metsänlannoituksen tavoitteena on parantaa puuston kasvua ja elinvoimaisuutta lisäämällä niitä ravinteita, joita maaperässä on niukasti puiden tarpeeseen nähden.
Lannoitus on nopea ja kustannustehokas keino nopeuttaa nuoren tai varttuneen hoidetun havupuu- valtaisen kasvatusmetsän järeytymistä. Sillä voidaan parantaa jo entisestään hyvin kasvavan puuston kasvua tai poistaa puiden kasvun heikkenemistä aiheuttava ravinne-epätasapaino. Turvemailla lannoituksella pyritään korjaamaan kasvua rajoittavaa ravinne-epätasapainoa, josta seuraa puuston kasvuhäiriöt ja puiden hidastunut kasvu. Siksi turvemaiden lannoituksesta käytetään usein termiä terveyslannoitus.
Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää metsätalouden kannustejärjestelmän (metka 1.1.2024 alkaen ja kemera 31.12.2023 asti) mukaista tukea. Maksettu tuki tulee vähentää korvausperusteita määrättäessä, jos sitä ei ole jo otettu huomioon metsänomistajan esittämässä vaatimuksessa.
Maankäyttötavan muutoksesta metsätalouskäytöstä muuhun maankäyttömuotoon esimerkiksi käyttöoikeuden lunastuksien yhteydessä ei aiheudu maksettujen metsätalouden tukien takaisinperintää.
Lannoituksen vaikutus puuston kasvuun kivennäismailla
Kivennäismailla puiden kasvua rajoittaa eniten niukkuus typestä (N). Etelä- ja Väli-Suomessa saadaan varttuneissa metsissä yhdellä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla. Pohjois-Suomen eteläosassa lannoituksella saatava keskimääräinen kasvunlisäys on 60–80 prosenttia Etelä-Suomen vastaavista arvoista. Lannoitusvaikutus on suurimmillaan 3–5 vuoden kuluttua lannoituksesta ja hiipui noin 10 vuodessa (kuva 1 A).
Typpilannoituksen vaikutus puuston kasvuun kestää männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10 vuotta (kuva 1 B). Koivikoissa lannoituksen vaikutus on lyhytaikainen ja kasvureaktio jää havupuustoa vähäisemmäksi.
Kuva 1A ja 1B. Lannoituksen aikaansaama kasvunlisäys lannoituksen jälkeen (A) ja jäljellä oleva kasvunlisäys kunkin lannoitusta seuraavan kasvukauden jälkeen (B) männikössä ja kuusikossa kangasmaalla. Ennusteet laskettu Kukkolan ja Saramäen (1983) kasvunlisäys mallilla. Lähde: Metsänlannoitus nyt ja tulevaisuudessa Luonnonvarakeskus 2023.
Korvausperusteet kivennäismaiden männiköissä, kuusikoissa ja koivikoissa
Kivennäismailla hukkaan menneen lannoituksen korvauksen suuruus voidaan laskea kuvan 1B perusteella laaditusta taulukosta 1 lannoituksesta kuluneen ajan perusteella. Rauduskoivikoiden korvaus voidaan johtaa kuvan 1B käyristä asettamalla vaikutusajaksi 5 vuotta.
Taulukko 1. Korvauksen riippuvuus lannoituksesta kuluneen ajan mukaan kivennäismailla.
| Lannoituksesta kulunut aika, vuotta | Lannoituksen vaikutuksesta jäljellä % | |
| Männikkö | Kuusikko | |
| 0 | 100 | 100 |
| 1 | 95 | 95 |
| 2 | 80 | 85 |
| 3 | 70 | 80 |
| 4 | 40 | 55 |
| 5 | 20 | 35 |
| 6 | 10 | 20 |
| 7 | 5 | 10 |
| 8 | 0 | 5 |
| 9 | 0 | 0 |
Esimerkki:
Metsänomistaja on esittänyt toimituskokouksessa korvausvaatimuksen tehdystä metsänlannoituksesta, joka jää käyttöoikeuden lunastuksen yhteydessä lunastettavalle alueelle. Hänen toimittamasta kuitista selviää, että 3 vuotta sitten tehdyn lannoituksen kokonaiskustannus (suunnittelu, työt ja lannoite) ilman arvonlisäveroa oli 475 €/ha. Kohteena oli kivennäismaan männikkö, josta 0,5 ha jää lunastettavalle alueelle. Koska kysymyksessä on ei ole terveyslannoitus, metsänomistaja ei ole saanut metsätalouden kannustusjärjestelmän mukaista tukea toimenpiteen tekemiseen.
Hukkaan menneen metsänlannoituksen kustannuksen korvauksen laskenta:
• Hyödynnetään taulukkoa 1. (3 v ⇒ 70 %): 475 €/ha * 0,7 = 332,5 €/ha.
• Kustannuksen prolongaus nykyhetkeen 5 % korolla: 332,5 €/ha * 1,1576 = 384,9 €/ha
• Korvauksen laskenta lunastettavalle pinta-alalle: 0,5 ha * 384,9 €/ha = 192,45 €
Turvemaiden lannoitus
Turvemaiden ravinnetalous poikkeaa kivennäismaista, ja niillä puuston kasvua rajoittavaa ravinne-epätasapaino on yleisempää. Turvemailla lannoituksella pyritään ennen muuta korjaamaan kasvupaikan kaliumin (K), fosforin (P) ja boorin (B) niukkuudesta johtuvat puuston kasvuhäiriöt ja puiden hidastunut kasvu. Sen vuoksi turvemaiden lannoituksesta käytetään usein termiä terveyslannoitus.
Turvemaiden lannoituksen vaikutus puuston kasvuun on yleensä kivennäismaiden lannoituksia pidempiaikainen. Ojitetuilla turvemailla lannoitusvaikutus on lannoitteesta, kasvupaikasta ja puulajista riippuen 10–30 vuotta.
Hieskoivuvaltaisia metsiköitä ei kannata lannoittaa.
Lannoituksen vaikutus ja korvausperusteet turvemaiden männiköissä
Lannoitteesta ja kasvupaikasta riippuen ojitettujen turvemaiden männiköiden lannoittaminen voi nostaa puuston kasvua 1–3 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa 20–30 vuoden ajan. Hyvälaatuisella puutuhkalla kasvureaktio kestää jopa pidempään. Tutkimusten mukaan lannoituksen tuottama lisäkasvu on suurin kuivahkoja ja tuoreita kankaita vastaavilla ojitetuilla turvemailla.
Taulukko 2. Korvauksen suuruuden riippuvuus lannoituksesta kuluneen ajan mukaan turvemaiden männiköissä.
| Lannoituksesta kulunut aika, vuotta | Lannoituksen vaikutuksesta jäljellä, % |
| 0 | 100 |
| 1 | 95 |
| 2 | 90 |
| 3 | 85 |
| 4 | 80 |
| 5 | 75 |
| 6 | 70 |
| 7 | 65 |
| 8 | 60 |
| 9 | 55 |
| 10 | 50 |
| 11 | 45 |
| 12 | 40 |
| 13 | 35 |
| 14 | 30 |
| 15 | 25 |
| 16 | 20 |
| 17 | 15 |
| 18 | 10 |
| 19 | 5 |
| 20 | 0 |
Esimerkki:
Metsänomistaja on esittänyt toimituskokouksessa korvausvaatimuksen tehdystä metsänlannoituksesta, joka jää käyttöoikeuden lunastuksen yhteydessä lunastettavalle alueelle. Hänen toimittamasta kuitista selviää, että kokonaiskustannus (suunnittelu, työ ja lannoite) oli ilman arvonlisäveroa 475 €/ha ja lannoitus tehtiin 5 vuotta sitten. Kohteena on ollut turvemaan männikkö, josta 0,5 ha jää lunastettavalle alueelle.
Metsäkeskuksen internetsivuilta selviää, että terveyslannoitukseen voidaan myöntää metsätalouden kannustejärjestelmän mukaista tukea. Terveyslannoituksen tuki oli 30 % kokonaiskustannuksista. Se tulee vähentää kokonaiskustannuksesta.
Hukkaan menneen metsänlannoituksen kustannuksen korvauksen laskenta:
• Esitetystä vaatimuksesta vähennetään saatu tuki 30 %: 0,7 * 475 €/ha =332,5 €/ha
• Hyödynnetään taulukkoa 2. (5 v ⇒ 75 %): 332,5 €/ha * 0,75 = 249,375 €/ha.
• Kustannuksen prolongaus nykyhetkeen 5 % korolla: 249,375 €/ha * 1,2763 =318,28 €/ha
• Korvauksen laskenta lunastettavalle pinta-alalle: 0,5 ha * 318,28 €/ha = 159,14 €
Lannoituksen vaikutus ja korvausperusteet turvemaiden kuusikoissa
Turvemaakuusikoiden lannoituksen vaikutuksista puuston kasvuun on julkaistu vähän tutkimustuloksia. Julkaistujen tutkimusten perusteella kuusikoiden kasvunlisäys on ollut selvästi pienempi kuin männiköiden. Etelä-Suomessa lannoitus on lisännyt kasvua 0,5–1,5 kuutiota hehtaarilla vuodessa 12 vuoden aikana. Lapin eteläpuolisilla alueilla kasvun lisä on ollut vajaan 10 vuoden jaksolla 1–1,5 kuutiota hehtaarilla vuodessa. Lapissa kasvu ei ole juurikaan lisääntynyt.
Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) mukaista tukea. Tuki tule ottaa huomioon korvausperusteita määritettäessä.
Lannoituksen vaikutuksen voidaan katsoa vähenevän samalla tavalla kuin kangasmetsissä.
Taulukko 3. Korvauksen suuruuden riippuvuus lannoituksesta kuluneen ajan mukaan turvemaiden kuusikoissa.
| Lannoituksesta kulunut aika, vuotta | Lannoituksen vaikutuksesta jäljellä, % |
| 0 | 100 |
| 1 | 95 |
| 2 | 90 |
| 3 | 80 |
| 4 | 70 |
| 5 | 60 |
| 6 | 50 |
| 7 | 40 |
| 8 | 30 |
| 9 | 20 |
| 10 | 10 |
| 11 | 5 |
| 12 | 0 |
Metsäautotiet ja metsäojitukset
Metsäojituksen ja metsäautoteiden rakentamisen ja kunnossapidon kustannusten menetyksen määrän arvioiminen lunastettavaan alueeseen kohdistuvana on vaikeaa. Pinta-alaltaan vähäisten alueiden osalta menetysten arvioiminen voidaan jättää tekemättä. Suuremmissa lunastushankkeissa poistamattomien investointien kohdistuminen lunastettavaan alueeseen on selvitettävä erikseen.
Hukkaan menneitä ojituskustannuksia arvioitaessa pitää tarkastella, onko kunnostetun ojan perkaaminen ollut tarpeellinen lunastushankkeen ulkopuolisen alueen vesitalouden järjestelyn kannalta. Tällöin ei ole aiheellista korvata ojituskustannuksia.
Uudistusalan raivaus- ja muokkauskustannukset
Maanmuokkauksella ja uudistusalan raivauksella helpotetaan luontaista uudistamista ja metsänviljelytöitä (esim. kylvö, istutus ja heinäntorjunta). Muokkauksen työmuotoja ovat laikutus, äestys, laikku-, kääntö- ja ojitusmätästys.
Laikutuksessa metsämaan pintakerros rikotaan ja kivennäismaa paljastetaan pieninä laikkuina esim. kaivinkoneella. Äestyksessä maan pintakerros puolestaan rikotaan yhtenäisenä muokkausvakona. Työ tehdään usein metsätraktoriin kiinnitettävällä metsä-äkeellä.
Mätästyksessä istutusalueelle tehdään kaivinkoneella kohoumia, joille taimet istutetaan. Tällöin taimet saavat reilusti etumatkaa kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Hyviä, istutuskelpoisia mättäitä tehdään vähintään taimikon istutustiheyttä vastaava määrä. Menetelmä soveltuu veden vaivaamille ja viljaville metsämaille.
Jos lunastuksessa on korvattu taimikon menetys esimerkiksi Tapion laatimilla summa-arvomenetelmän taulukoilla tai tuottoarvomenetelmällä, uudistusalan muokkauksesta ja raivauksesta ei makseta kustannuksen korvausta, sillä taimikon kustannuksen korvaukseen ts. taimikon arvoon sisältyy uudistusalan muokkaus- ja raivauskustannus. Taimettomilla uudistusaloilla, jolla on tehty maanmuokkaus ja / tai raivaus tulee työkustannukset korvata.
Juuri perustettu taimikko eli istutettu tai kylvetty uudistusala korvataan Tapion summa-arvomenetelmän antamilla taimikon arvoilla.
Taimikon täydennysviljely ja heinäntorjunta
Tapion summa-arvomenetelmän taulukoiden maapohjan ja taimikoiden taulukkoarvoissa on jo otettu huomioon normaalit metsän uudistamisesta ja taimikonhoidosta aiheutuvat kulut lukuun ottamatta täydennysviljelyä ja heinäntorjuntaa. Näiden metsänhoitotöiden työaika ja karkotteen kulut korvataan kustannusperusteisesti.
Metsäomistajan tulee esittää korvausvaatimus kustannuksineen toimituksessa.
Taimiston suojaus hirvikarkotteella
Hirvikarkotetta käytetään havu- ja lehtipuutaimikoiden suojaamiseen hirvieläinten tuhoilta. Hukkaan menneen karkotteen levityksen työaika ja karkotteen hankinnat kulut korvataan kustannusperusteisesti.
Metsäomistajan tulee esittää korvausvaatimus kustannuksineen toimituksessa.
Tuulivahinko
Tuulivahingoista maksetaan korvausta, mikäli lunastushankkeen johdosta syntyneen uuden reuna-alueen metsä on tuulituhoille altis ja tuulivahingot ovat todennäköisiä. Tällaisia metsiä ovat lähinnä tiheinä kasvaneet keski-ikäiset ja vanhat kuusikot sekä sekametsät. Myös harvaan siemenpuuasentoon hakatut männiköt kaatuvat helposti. Koivikot kestävät havupuita paremmin myrskytuhoja.
Tuulivahinkojen aiheuttamista puutavaralajien muutoksista, laadun heikkenemisestä ja kohonneista korjuukustannuksista voidaan kohtuullisen korvauksena pitää noin 50 % vahinkopuuston kantohinnasta lisättynä ko. puuston odotusarvolisällä.
Suhdannevahinko
Puuston reaalihintojen vaihtelu voi aiheuttaa suhdannevahinkoa silloin, kun puu joudutaan myymään epäedullisten hintasuhdanteiden aikana. Tarvittaessa vahinko hyvitetään, jolloin on selvitettävä hakkuuajan hintataso ja verrattava sitä pitkäaikaiseen hintakehitykseen. Keskihinnan laskemisessa tulisi ottaa huomioon vähintään kolmen, mieluummin viiden edellisen vuoden kantohinnat. Kanto- ja hankintahintojen vuosittainen kehitys on saatavissa Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta
Asianomaisen tulee esittää riittävä näyttö lunastettavalta alueelta poistetun puutavaran määrästä ja lajeista saaduista yksikköhinnoista, ennen kuin korvausta voidaan myöntää. Hintojen tulee jäädä selvästi alle edellisten vuosien keskihintatason, jotta erotus korvattaisiin suhdannevahinkona.
Kausivahinko
Kausivahinko johtuu siitä, että puutavara on jouduttu hakkaamaan epäedulliseen vuodenaikaan. Korvauslaskennan perusteena on heikentyneen laadun aiheuttama hinnanalennus sekä kuljetus- ja hakkuukustannusten mahdollinen nousu.
Muut metsätalousvahingot
Muun muassa johtojen rakentamisen yhteydessä aiheutuu kiinteistön omistajalle kustannuksia esimerkiksi tukkeutuneiden ojien avaamisesta ja syventämisestä, uusien ojien kaivamisesta sekä särkyneiden siltojen, rumpujen ja teiden korjaamisesta.
Korvaukset em. vahingoista korvataan niistä aiheutuvien kustannusten mukaan.
Lähteet
Kukkola, M. & Saramäki, J. 1983. Growth response in repeatedly fertilized pine and spruce stands on mineral soils. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 114. Metsäntutkimuslaitos. Helsinki 1983. 55 s.
Lehto, T. & Ilvesniemi, H. (toim.) 2023. Metsänlannoitus nyt ja tulevaisuudessa: Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 56/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 146 s.
Penttala, E & Välimäki, E. (toim.) 2024. Summa-arvomenetelmän taulukot. Tapio Oy.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset. Tapion julkaisuja. 352 s.
Hannelius, S. & Leikola, M. & Tuimala, A. Metsäkirja; Metsänomistajan käsikirja. Helsinki 1987.
Koistinen, M. Tuuli-, kuivumis- ja vettymisvahinkojen korvaamisesta voimajohtoalueiden lunastuksissa. Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty erikoistyö. Espoo 1981.
Maahan kaivettavista johdoista aiheutuvien menetysten korvaaminen. Maataloustuottajien keskusliitto (MTK), Espoo 1982
Mattila, P. & Wilska, A. S. Maakaasuputken rakentamiseen liittyvät lunastuskorvaukset. Maanmittaushallitus Helsinki 16.9.1987 kirje nro 1991/2763.
Rantala, S. (toim.) 2018. Tapion Taskukirja 26. uudistettu painos. Metsäkustannus Oy.
Välisalmi, P. Tien rakentamisesta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen korjaaminen. INSKO 102-90 IX
Välisalmi, P. & Mattila, P. & Asikainen, R. Maa- ja metsätaloushaittojen ja vahinkojen arviointiperusteista lunastustoimituksissa. VTT, maankäytön laboratorio, tiedonanto 26. Espoo 1978.